Muistutus OYSin ja Huuhkajanpuiston asemakaavan muutosluonnoksesta

Olemme tutustuneet Oulun yliopistollisen sairaalan asemakaavan muutoksen luonnokseen. Yleisesti näemme, että pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita on nykyisestä selvästi parannettava alueella. Nykyinen tilan varaus jalankululle ja pyöräilylle on mitätön esimerkiksi Sairaalanrinteellä. Pyöräilyn olosuhteet uhkaavat huomattavasti heikentyä Kaupunginojan varressa nykyisestä, kun uusi katu linjataan pyöräilyn pääreitin yhteyteen.

Kontinkangas on rakentunut pitkän ajan kuluessa yksittäisin hankkein ilman selkeää yleissuunnitelmaa. Alueella on tästä johtuen monia ongelmia ympäristön, orientoitavuuden sekä kaikkien liikennemuotojen olosuhteissa. Asemakaavan luonnoksessa on valitettavasti keskitytty lähinnä autoliikenteen olosuhteiden parantamiseen ja vieläpä vanhakantaisin menetelmin, uusia väyliä rakentamalla. Polkupyöräilyn olosuhteet jopa huononevat luonnoksen mukaisesti toimittaessa.

Oulun kaupunkistrategian ja Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan Oulussa on tavoitteena vähentää autoliikenteen määrää. Kontinkankaan asemakaavan uusiminen tekee nyt mahdolliseksi suunnitella alue niin, että autoilun kulkutapaosuus laskee ja jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kasvaa. Luonnoksen mukaisilla ratkaisuilla tullaan valitettavasti tukeneeksi yksityisautoilua muiden liikennemuotojen kustannuksella, jolloin autoilun osuus vain kääntyy nykyistä jyrkempään kasvuun. Autoliikenteen osuuden pienentäminen tulisikin olla selvemmin tavoitteena asemakaavan jatkotyössä. Autoliikenteen vähentäminen  sujuvoittaisi myös sairaskuljetuksia.

Kiitämme suunnitelmaa Sairaalanrinteen jl-2-merkinnästä. Pidämme esitettyä joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn aluetta erittäin hyvänä ja toivottavana. Toivomme, että kyseisen alueen ympäristön esteettisyyteen ja viihtyisyyteen panostetaan esimerkiksi istutusten, puiden, oleskelualueiden ja uuden sairaalan julkisivuarkkitehtuurin avulla.

Lisäksi kiitämme Hoitajanpolun ja Plaanaojanpolun välisen nykyisen oikopolun merkintää kaavakarttaan.

Alueen jalankulun ja pyöräliikenteen väylät

Asemakaavan luonnoksen selostuksessa sivulla 17 on kuvassa esitetty Kontinkankaan liikenneverkko- ja ympäristöselvitys. Esityksestä ei selviä, mitä pyöräteitä pidetään olemassaolevina ja mitä kehitystarpeina. Maastokäyntimme perusteella ainakin Sairaalanrinteen ja Aapistien pyöräteiden olemassaolo on kyseenalaista, koska maastossa ei ole liikennemerkkejä. Tieliikennelain mukaan pyörätie on liikennemerkillä merkitty.

Ottaen huomioon, että alueella on jo nyt useita tuhansia pyöräpysäköintipaikkoja, jotka eivät käyttäjille riitä, pyöräteiden laatua voidaan pitää todella heikkona. Pyöräliikenteelle tulisi jo nykytilanteessa olla erillisiä väyliä, ei jalankulkuun yhdistettyjä.

Kontinkankaan sijainti on keskeinen, joten alueen potentiaali pyörällä ja kävellen tapahtuvan liikkumisen suhteen on erittäin suuri. Alueella tulisi tehdä kattava tarkastelu pyöräilyn reiteistä ja kehittämistoimenpiteistä, joilla alueella kulkeminen polkupyörällä helpottuu ja sujuvoituu. Vuonna 2011 laadittu ja 2013 päivitetty liikenne- ja ympäristöselvitys on syytä päivittää.

Sairaalanrinteellä pyöräliikenne on itälaidassa yksisuuntaisella jalankulun kanssa yhteisellä vain kaksi metriä leveällä väylällä (kuva 1). Länsilaidassa ei ole pyörätietä osalla matkaa, vaan pyöräliikenne on järjestetty paikoin hankalasti konfliktiin ambulanssiliikenteen kanssa kiinteistön ja katuyhteyden väliin. Yksisuuntaisuus on tulkittavissa siitä, että Sairaalanrinteen pohjoispäädyssä itälaidan pyörätietä ei ole merkitty liikennemerkillä, mutta eteläpäädyssä on liikennemerkki.

Kuva 1: Sairaalanrinteen nykyinfraa pohjoispäästä katsottuna. Noin 5 metriä leveä ajorata ja 2 metriä leveä yksisuuntainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Pyörätien merkki on vain väylän eteläpäässä. Kuva: Google.

Aapistiellä esiintyy papereissa (esim. Aapistien katusuunnitelma) pyörätie. Maastoon sitä ei ole merkitty kuitenkaan niin, että Aapistien läpi voisi ajaa pyörällä laillisesti muuten kuin ajoradalla. Aapistien uudehkossa liittymässä Oulunsuuntielle ei ole ainuttakaan pyörätien liikennemerkkiä, joten eri suunnista tulevat pyörätiet päättyvät siihen. Papereihin merkitty pyörätie on Aapistien itälaidassa, näkemyksemme mukaan maankäytön kannalta väärällä puolella katua. Lähes 100 % Aapistien läpäisevästä päiväaikaan jopa jonoutuvasta pyöräliikenteestä kulkee länsilaidan jalkakäytävää pitkin.

Muualla alueella etenkin erilliset pyörätiet ovat riittävän leveitä, mutta mutkittelevia ja heikosti opastettuja.

Jo nyt vilkkaan pyöräilyn vuoksi Aapistielle tulee rakentaa hyvätasoiset jalankulusta erotellut pyörätiet kummallekin puolen katua tai länsipuolelle kaksisuuntainen eroteltu pyörätie. Sairaalanrinteellä pyöräliikenteelle tulisi molemmin puolin varata omaa tilaa erilleen auto- ja jalankulkuliikenteestä.

Sairaalanrinteen katutilan mitoituksessa on otettava huomioon pyöräliikenteen nykyistä selvästi suurempi tilantarve.

Kiviharjuntie ja Kaupunginojan varren pyörätie

Asemakaavan selostuksessa esitetään, että asemakaavoituksella tulee edistää hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisän ympäristön muodostumista. Ottaen huomioon kaupunginojan varren merkitys virkistysalueena Kiviharjuntien rakentaminen ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukaista, sillä se heikentää edellä mainittuja elementtejä merkittävästi, kun “ajoneuvoliikenne työntyy entiseen puistomaiseen ympäristöön ja pysäköinti levittäytyy yhä laajemmalle”.

Puistoalueen valtaaminen autoliikenteen käyttöön ei ole ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta perusteltua. Kiviharjuntien katuyhteys, jos toteutetaan, tulee rakentaa kehittämällä olemassa olevan pysäköintialueen eteläosassa jo kulkevaa ajoyhteyttä.

Kiviharjuntien jatke on mahdollista toteuttaa näin vähemmän muille alueella liikkuville haitallisena. Todennäköisesti Kiviharjuntien jatkaminen vain lisää autoliikennettä, joten viisainta olisi jättää jatke toteuttamatta.

Kaupunginojan varren myötäinen jalankulku- ja pyörätie on pyöräilyn tavoiteverkossa yksi keskeisistä Oulun keskustaan johtavista pääreiteistä. Tämä on itsestään selvästi yksi tulevista baanatasoon kehitettävistä reiteistä. Asemakaavaluonnoksessa pyöräilyn olosuhteet tällä väylällä uhkaavat heikentyä jopa nykytasosta,

Kiviharjuntien rakentamisen Kaupunginojan varren pyöräilyn pääreitin yhteyteen kerrotaan heikentävän pyöräilyolosuhteita, koska risteämät autoliikenteen kanssa lisääntyvät. Nykytilanteessa Kaupunginojan varren pyörätie ei risteä autoliikenteen kanssa Raksila–Maikkula-välillä kertaakaan, joten risteyksien rakentaminen olisi merkittävä heikennys. Autoliikenteen tuominen pyörätien yhteyteen lisää jalankulkijan ja pyörällä liikkuvan altistusta melulle ja hiukkaspäästöille. Aivan katuun kiinni linjattu pyörätie on talvisin heikolla hoidolla erilliseen pyörätiehen verrattuna, koska ajoradan lunta on aurattava ainakin väliaikaisesti pyörätien päälle. Erityisen lumisena talvena, kuten tänä talvena, ajoradassa kiinni olevan pyörätien ja ajoradan reunakivilinja katoaa polanteen alle, jolloin ajoradan reunan visuaalinen ohjaus katoaa ja autoliikenne lähenee pyörätien reunaa. Baanatasoinen pyörätie tuleekin aina erottaa ajoväylästä riittävällä viherkaistalla, mikäli tilan puute ei pakota reunakivellä korotettuun väylään. Tällä alueella tilan puutetta ei ainakaan ole. Nykyinen pyörätie Kaupunginojalta Rauhanyhdistyksen takaa pohjoiseen on luonnoksessa täysin tarpeettomasti siirretty ajoradan viereen.

Asemakaavan selostuksessa mainitaan, että alueen tiivistyminen lisää liikennettä. Pidämme tiivistämistä ja monipuolisempien palveluiden muodostumista toivottavana kehityksenä. Autoliikenteen lisääntymistä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, johon ei ole liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun avulla mahdollista vaikuttaa. Liikenne lisääntyy vain, jos tietylle kulkumuodolle rakennetaan lisää kapasiteettia. Kaupunkia suunniteltaessa tulee kehitystä ohjata kestävien, taloudellisten ja terveellisten kulkumuotojen suuntaan. Tässä tapauksessa on hyvin oletettavaa, että Kiviharjuntien rakentaminen ja uudet pysäköintipaikat ovat keskeisimpiä autoliikennettä lisääviä toimenpiteitä, ja ne todennäköisesti tulevat heikentämään myös Kastellin monitoimitalon oppilaiden turvallisuutta toisin kuin selostuksessa esitetään.

Kiviharjuntien uusi yhteys perustuu Kontinkankaan liikenneverkko- ja ympäristöselvitykseen, joka on päivätty 3.10.2011 ja jota on päivitetty 24.1.2013. Pidämme selvitystä vanhentuneena, ja tarkastelu tulisi tehdä uudelleen. Esimerkiksi tavoitteita vähentää autoliikennettä on asetettu vuoden 2011 jälkeen. Tarve uudelle katuyhteydelle tulisi arvioida uudelleen huomioiden asetetut kulkutapatavoitteet ja ajantasaiset skenaariot tulevien vuosikymmenten liikenteestä.

Pysäköinti

Nykyinen pyöräpysäköinnin määrä on riittämätön, mutta sitäkin suurempi ongelma on pyöräpysäköinnin laatu, joka on alueella jämähtänyt menneille vuosikymmenille. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota pyöräpysäköinnin määrän reiluun lisäämiseen ja laadun selvään parantamiseen.

Pitkäaikaiseen, työpäivän mittaiseen pyöräpysäköintiin, pyörätelineeksi voisi tulla kyseeseen etenkin muualla joukkoliikenneasemilla tutuksi tullut kaksikerroksinen pyöräteline.

Kaavaluonnoksen selostuksessa todetaan (s. 35), että alueen toimijat ovat toteuttaneet autopaikkoja enemmän kuin kaava edellyttää. Autoliikenteen pysäköinnille on hyvä määrittää enimmäisnormi käsillä olevaa kaavaa laadittaessa. Alueella on nykytilanteessa useita pysäköintitaloja, joista kaikkia ei käytetä päivisinkään täydellä teholla (kuva 2). Mitään taloa ei näytetä käytettävän kovin runsaasti ympäri vuorokauden, vaikka alueella on työskentelyä myös öisin.

Pysäköinnin tehostaminen järkeistää maankäyttöä ja suojelee ympäristöä. Ympäristön viihtyisyydelle olisi parasta, jos autopysäköinti järjestettäisiin ensisijaisesti pysäköintitaloihin. Alueella kaiken pysäköinnin tulisi olla maksullista ja hinnoittelun tulee olla pysäköintitalojen käyttöä suosivaa.

Kuva 2: Alueen pysäköintitalojen rajapinnalta 07/2017–01/2018 kerätty raakadata esitettynä käyttöasteena kellonajan mukaan. Mittareissa lienee virhettä poistuvien autojen määrän suhteen: yökäyttöaste kasvaa pikkuhiljaa, jolloin päivätasokin nousee. Datan kerännyt ja visualisoinut Pasi Haapakorva.

Muistutus Kemintien bulevardin kaavarunkovaihtoehdoista

Capture

Olemme tutustuneet Kemintien bulevardin kaavarunkovaihtoehtoihin. Pidämme kaavarungon lähtökohtana olevaa lisärakentamista hyvin toivottavana. Rakentaminen tälle vyöhykkeelle tukee polkupyöräilyn kehittymismahdollisuuksia kaupungissamme. Esitetty rakentamisen tehokkuus vaikuttaa sopivalta ja luonnosteltu asuinympäristö viihtyisältä. Uskomme, että alue houkuttelee erityisesti autottomia talouksia ja voisi olla näin sopiva koealue autopaikkanormeista luopumiselle ja polkupyöräpysäköintinormien kehittämiselle.

Luonnoksista päätellen liikennesuunnittelun osuus on ollut vielä aika vähäistä. Toivomme, että jatkosuunnittelussa paneudutaan huolellisesti Kemintien poikkileikkausvaihtoehtoihin, liittymä- ja suojatiejärjestelyihin, alhaisten nopeusrajoitusten huomioimiseen ja näissä tarkasteluissa myös pyöräilyn olosuhteisiin.

Kemintien bulevardi ei voi toimia erillisenä saarekkeena. Se voi elää vain Merikoskenkadulta alkavan bulevardin luontaisena jatkeena. Tarkastelu tuleekin ulottaa Merikoskenkadulle asti. Merikoskenkadulla on valmiit olosuhteet bulevardin muodostamiselle ja sen muokkaaminen kaupunkibulevardiksi hyvä aloitus Kemintien bulevardille. Valtatien ja Paulaharjuntien välisestä alueesta tulee myös tehdä bulevardimainen, ja molemmille puolille katua pyörätie ja jalkakäytävä. Välimatkan kuromista lyhyemmäksi lisärakentamisen avulla on tarpeen tutkia.

Kävelyn ja pyöräilyn erottelu

Kaikissa nyt esitetyissä Kemintien poikkileikkausvaihtoehdoissa pyöräliikenteen infraksi on tarjolla sama ratkaisu, yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Tämä on ristiriidassa hankkeen tavoitteen kanssa luoda laadukasta jalankulku- ja pyöräily-ympäristöä. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on tiiviisti rakennetuilla alueilla huonoin ratkaisu sekä jalankululle että pyöräilylle.

Jos tarkoitus on rakentaa laadukasta jalankulkuympäristöä, on rakennettava jalkakäytäviä. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on liikennesääntöjen suhteen pyörätie, joka on nykyisen ja todennäköisesti myös tulevan tieliikennelain mukaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettu tie. Nykyisessä tieliikennelaissa jalankulkijan paikka on yleensä reunassa, mutta tieliikennelain esitysluonnoksen perusteella jalankulkijan paikka pyörätiellä on tarkentumassa reunaan, kun sana “yleensä” jäisi pois.

Tieliikennelaista on poistumassa käsite “kevyt liikenne”. Uudessa laissa ollaan entistä paremmin huomioimassa jalankulun ja pyöräilyn erilaiset tarpeet. Esimerkiksi tieliikennelain esitysluonnoksessa helmikuulta 2017 kirjoitetaan sivulla 193:

Tässä hallituksen esityksessä ei enää käytetä käsitettä ”kevyt liikenne”, jolla on tarkoitettu sekä jalankulkua että pyöräilyä. Jalankulku ja pyöräily ovat kaksi toisistaan selvästi eroavaa liikennemuotoa, joilla on lisäksi erilaiset lähtökohdat. Pyöräilyssä on kyse ajoneuvoliikenteestä; siksi pyöräilyä koskevat liikennesäännöt on sijoitettu ajoneuvoliikennettä koskevien liikennesääntöjen joukkoon.

Yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää bulevardilla on perusteltu sillä, että pyöräilyn pääreitit kulkevat sen sivuilla, Kaarnatiellä ja Tarmontiellä. Kuitenkin jos tarkoitus on, että bulevardilla on jalankulkijoita houkuttelevia toimintoja, on bulevardilla oltava jalkakäytävät. Jalankulkua ei tule suunnitella sen perusteella, millaista pyöräliikenteen infrastruktuuria on bulevardin ulkopuolella. Erilaiset toiminnot houkuttelevat bulevardille myös pyörällä liikkuvia, joten on todennäköistä, että pyöräilijöiden määrä alueella tulee olemaan suuri. Liikenne bulevardeilla tulee suunnitella erikseen jalankululle ja pyöräilylle.

Laadukkaassa katuinfrassa kävelijä voi jalkakäytävillä kävellä, katsella ja haaveilla ilman, että tarvitsee ottaa pyörällä liikkujia huomioon. Turvallinen jalankulkuympäristö olisi sellaista, missä myös lapset ja vanhukset voivat turvallisesti kulkea. Selän takaa vierestä ohittava pyöräliikenne heikentää turvallisuuden tunnetta eivätkä esimerkiksi vanhemmat uskalla päästää lapsia liikkumaan vapaasti. Olisi tärkeää, että kadulla on tilaa ihmisiä, ei pelkästään ajoneuvoja varten.

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä sopii paikkoihin, joissa tarkoitus on päästä paikasta toiseen ja tienkäyttäjiä on suhteellisen vähän. Pyöräilyn ja jalankulun välinen suhteellinen nopeusero on kantakaupunkimaisessa ympäristössä suurempi kuin autoilun ja pyöräilyn suhteellinen nopeusero. Kehitys vie maailmalla ja Suomessakin kohti suuntaa, jossa pyöräilyä ajatellaan jalankulusta erillisenä liikennemuotona, ja pyöräliikenteen suunnittelun laatukriteerit eroavat jalankulun infrasta. Jotta pyöräilystä saadaan miellyttävää ja helppoa ja uusia ihmisiä pyöräilemään, tulee pyöräilyn olla sujuvaa.

Jalankulkuliikenteen suunnittelu pyörätielle olisi samanlainen virhe kuin mitä on tehty laajasti Oulun keskustassa. Kevyen liikenteen suunnitteluparadigma eli jalkakäytävät, jotka joko ovat pyöräteitä tai eivät, on aiheuttanut voimakkaan jalkakäytäväpyöräilykulttuurin Oulussa. Samalla ajoradalla pyöräilystä on tullut marginaali-ilmiö, vaikka useilla kaduilla, joilla vanhoissa valokuvissa vielä pyöräiltiin ajoradalla, ei ole koskaan ollut pyörätietä. Kevyen liikenteen suunnittelu, pyöräilyn yhdistäminen jalankulkuun pois muiden ajoneuvojen seasta, on tehnyt jalankulkuolosuhteista Oulun keskustassa huonot. Siirtyminen pois kevyen liikenteen periaatteesta kohentaisi myös Oulun keskustan viihtyisyyttä.

Jalkakäytävien tilanteessa myös pyöräily sujuvoituu. Pyöräilyn ei tule olla pujottelua jalankulkijoiden välissä, kuten useissa paikoissa Oulussa on. Ratkaistavaksi tulee paljonko katutilasta varataan pelkästään pyöräliikenteelle. Tiheässä korttelirakenteessa nykyaikainen ratkaisu olisi yksisuuntaiset pyörätiet. Yksisuuntaiset pyörätiet kuitenkin vaativat korkeaa risteystiheyttä, jotta puolenvaihto kadun toisella puolelle tarvittaessa onnistuu. Kaikissa esitetyissä kaavarunkovaihtoehdoissa risteystiheys näyttää jäävän alhaiseksi risteysten etäisyyden ollessa jopa satoja metrejä. Ellei risteystiheyttä eli puolenvaihtomahdollisuuksien määrää kasvateta, pyöräliikenteen tulee olla molemmin puolin bulevardia kaksisuuntaista. Yksisuuntaisten tilanteessa pyörällä liikkuva joutuisi kiertämään tai taluttamaan pyörää enimmillään satoja metrejä perille päästäkseen, mikä ei käytännössä toimisi vaan aiheuttaisi tieliikennelain vastaista liikkumista. Samasta syystä ei toimisi myöskään kaksisuuntainen pyörätie vain toisella puolella katua. Kaksisuuntaisten pyöräteiden tilantarve tulee huomioida katutilaa suunniteltaessa.

Kiertoliittymät

Kaikissa esitetyissä kaavarunkovaihtoehdoissa liikenteen periaateratkaisussa on esitetty kiertoliittymiä Kemintielle ja Kaarnatielle. Suhtaudumme kiertoliittymiin suurella varauksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan jättämässämme muistutuksessa pyysimme poistamaan Kaarnatiellä nykyisin olevan kiertoliittymän vaarallisena:

[OUPO, OAS-vaiheen muistutus] Kiertoliittymän rakentaminen Rajakaltionkadulle on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi. Se vähentää pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta merkittävästi, koska pyörätie on tarpeettomasti mutkalla ja yhteentörmäyksen mahdollisuudet autoilijoiden kanssa ovat merkittävät. Kiertoliittymät soveltuvat maantiemäiseen ympäristöön, joten ehdotamme että Rajakaltionkadun kiertoliittymästä luovutaan. Kiertoliittymän poiston seurauksena katutilaa saataisiin lisäksi tehokkaampaan käyttöön.

Nykyiset Oulun keskustan lähellä sijaitsevat kiertoliittymät, kuten Kaarnatien nykyinen ja esimerkiksi Joutsentien kiertoliittymä, ovat geometrialtaan paremmin maanteille sopivia. Kiertoliittymien tarkoituksena on ollut kasvattaa autoliikenteen nopeutta, jolloin jalankulku- ja pyöräliikenteen turvallisuus ovat heikentyneet. Kaarnatien nykyistä kiertoliittymää pitäisi vähintään pienentää ja sen kaarteita tiukentaa.

Bulevardille suunniteltavat kiertoliittymät ovatkin sitä vaarallisempia jalankulku- ja pyöräliikenteelle mitä enemmän niille varataan tilaa. Suureen tilaan rakennettu kiertoliittymä kasvattaa autoliikenteen nopeutta, vaikka liikennesääntöjen mukaan kiertoliittymästä poistuva ajoneuvo on kääntyvä eli kuljettaja on velvollinen väistämään risteävää pyöräliikennettä. Tällaisissa risteysratkaisuissa jalankulkijat ja pyörällä liikkuvat toimivat liikenteen rauhoittajina. Liikennettä tulisi rauhoittaa rakenteellisesti, muun muassa riittävän lyhyin kaarresätein, ei käyttämällä liikenteen heikkoja osapuolia hidasteina.

Kaavarunkovaihtoehdot

Vaihtoehto 2 Kurvi mahdollistaa esillä olevista vaihtoehdoista mielestämme parhaalla mahdollisella tavalla korkealaatuisen kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen perustuvan urbaanin ympäristön kehittämisen.  Se kuitenkin lisäisi Kaarnatielle yhden kiertoliittymän olemassa olevan lisäksi, mitä emme toivo. Rajakaltionkadun ja Kaarnatien risteyksen nykyinen kiertoliittymä on merkittävästi heikentänyt jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta Kaarnatiellä ja lisännyt virheellisesti autoliikenteen nopeutta. Kiertoliittymä on käytännössä työntänyt pyörätien hyvin lähelle Rajakaltionkadun kerrostaloja, minkä vuoksi näkemäalueet ovat vaarallisen pienet. Pyöräilyä ei ajoneuvoliikenteenä saisi linjata aivan rakennusten vierustalle, aivan kuten ei autoiluakaan, joten Kaarnatien nykyisen kiertoliittymän poistaminen tai merkittävä pienentäminen lisäisi turvallisuutta ja mahdollistaisi myös tehokkaamman maankäytön. Uusi kiertoliittymä Kaarnatiellä todennäköisesti samalla tavalla heikentäisi pyöräliikenteen olosuhteita.

Pyöräpysäköinti

Jokaisessa esitetyssä kaavarunkovaihtoehdossa liikenteen periaatteissa pyöräpysäköinti on ratkaistu keskitetysti kolmeen pisteeseen joukkoliikennepysäkkien yhteyteen. Pyöräparkkien välinen etäisyys olisi jopa noin 500 metriä.

Bulevardille toivotaan palveluita ja toimintoja. Ne aiheuttavat pyöräliikennettä, joka vaatii pyöräparkkeja. Pyöräpysäköinnin tulee olla hajautettua siten, että pyöräpysäköinnistä ei tarvitse kävellä määränpäähän satoja metrejä. Keskitetyn pysäköinnin riskinä on, että pyöräpysäköinnistä tulee villiä, koska pyörällä ajetaan mieluusti lähes perille saakka. Joukkoliikennepysäkkien pyöräparkit eivät toki estä hajautetun pyöräpysäköinnin lisäämistä kadulle. Pyydämmekin varmistamaan, että pyöräpysäköinti huomioidaan kadun poikkileikkauksen mitoituksessa.

Pyöräily on talvellakin loistava tapa liikkua!

pptalvi

Pyöräily on nopea ja joustava tapa liikkua ja useimmiten se on myös virkistävää ja hauskaa. Pyöräliitto haluaa kannustaa ympärivuotiseen pyöräilyyn Pyöräilytalvi-viikolla 20.–26.11.2017. Viikon aikana järjestetään tempauksia 21 paikkakunnalla eri puolilla Suomea, myös Oulussa.

Oulun Polkupyöräilijät ry osallistuu viikkoon järjestämällä keskiviikkona 22.11 klo 16–20 Valkean kesäkadulla talvitapahtuman. Tarjolla on kuumaa mehua, voisilmäpullaa sekä jutustelua muiden pyöräilijöiden kanssa. Oupon pisteellä voi myös osallistua arvontaan, jossa on mahdollisuus voittaa Pyörä-Suvalan ja Special Biken tavarapalkintoja. Paikalla pyörii myös lumiukkoa kyyditsevä pyöräilevä joulupukki! Yhdessä he jakavat talvipyöräilyn ilosanomaa sekä led-valoja ohikulkijoille!

Oupon aktiivi ja ihan tavallinen pyöräilijä Erika Taube kannustaa oululaisia pyöräilyyn: “Työpäivän jälkeen on ihana polkea pyörällä kotiin! Ajatukset ja pää tuulettuvat mukavasti pyöräillen – satoi tai paistoi.”

Viikkoon liittyy myös Pyöräliiton Instagramissa ja Twitterissä järjestämä #pyöräilytalvi-kuvakisa, johon voi osallistua jakamalla aiheeseen sopivan valokuvan tunnisteella #pyöräilytalvi. Palkintona kisan parhaan kuvan ottajalle on luvassa perjantaina Pelagon polkupyörä. Voittaja julkistetaan Pyöräilytalvi-sivustolla 24.11. kello 12.

Vinkkejä talvella pyöräilyyn voi lukea sivulta pyorailytalvi.fi.

Toivotamme toimittajat lämpimästi tervetulleiksi mukaan tempaukseemme keskiviikkona 22.11. klo 16 alkaen!

Muistutus pysäköintinormista Oulun kaupungin alueelle

Olemme tutustuneet pysäköintinormiesitykseen sekä sen taustaselvitykseen.

Kehittyvissä kaupungeissa pyöräilyn merkitys kestävänä liikkumismuotona korostuu. Pidämmekin tervetulleena pyöräpysäköinnin normin laadintaa osana Oulun pysäköintinormin uudistamista. Riittävällä pyöräpaikkojen mitoituksella voidaan varmistaa, että rakentaminen tukee polkupyöräilyä vähän tilaa vievällä tavalla. Pysäköinnin mahdollistaminen ohjaa osaltaan kaupungin laajuisen liikennejärjestelmän kehitystä.

DSCF8039


Autopaikkanormit ovat  jäänne sodan jälkeisestä maailmasta. Autoja oli Suomessa vähän, mutta muualla jo alkaneen autoistumisen nähtiin saapuvan Suomeenkin heti kun säännöstelystä päästään eroon. Normittaminen oli noissa oloissa aiheellista varautumista vääjäämättä edessä olevaan tilanteeseen. Nykytilanteessa autoistuminen on saavuttamassa kyllästymispisteen ja autojen määrän kääntyminen laskuunkin on mahdollista. Autopaikkojen vähimmäisvaatimuksille emme tämän päivän maailmassa näe täten tarvetta. Autopaikkojen minimimäärän sääntely pikemminkin uusintaa autoiluun perustuvaa yhdyskuntarakennetta ja elämäntapaa. Erityisesti kantakaupungissa olisi hyödyllistä kokeilla markkinaehtoista järjestelmää, joka mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon kasvattamisen. Tarve on ilmeinen, sillä myös asukasbarometrin mukaan kerrostaloasuminen keskustassa ja sen liepeillä on nousemassa yhä suositummaksi. Nykyisellään täydennysrakentaminen uhkaa jäädä autoilun pysäköintinormien jalkoihin.

Tarvitsemme esimerkiksi rohkeita rakennuttajia, jotka uskaltavat poiketa lukkiutuneista kaavoista ja rakennuttaa rakennuksia kokonaan ilman autopaikkoja. Lukuisissa YKR-ruuduissa Oulun keskustassa, sen reunavyöhykkeellä ja joissakin alakeskuksissa vuoden 2010 tiedon mukaan (Urban Zone -hanke) autottomat edustavat yli puolta kotitalouksista. Näille talouksille on tarjolla vain hyvin pieni määrä, usein ennen toista maailmansotaa ja autoistumista rakennettuja, rakennuksia, joissa toisten asukkaiden autopaikoista ei joudu maksamaan.

Yhdymme laaditun taustaselvityksen analyysiin polkupyöräpysäköinnin nykytilasta. Selvityksen perusteella olemme polkupyörien pysäköinnin suhteen nyt samassa tilanteessa kuin oltiin autojen suhteen 1950-luvulla autopaikkanormeja synnytettäessä. Pyöräpysäköinnin näköpiirissä oleva tarve on niin kaukana rakennusalan vallitsevista käytännöistä, että asemakaavanormi on polkupyörien osalta tarpeellinen. Tietoomme on tullut, että näyttävissäkin kerrostalorakennuskohteissa on viime vuosina jätetty pyörävarasto kokonaan rakentamatta.

Esitettyä polkupyöräpysäköinnin normia 1 pp / 30 k-m2 pidämme alimitoitettuna ja pienasuntovaltaisissa kerrostaloissa selvänä huononnuksena viimeaikaisten asemakaavojen 2 pp / asunto -vaatimukseen verrattuna. Tarpeellinen mitoitus pyöräpysäköinnille on syytä olla 1 pp / 20 k-m2. Autottomalle taloudelle yksi polkupyörä henkilöä kohden ei riitä. Joustava pyöräily vaatii usein eri pyörän kaupunkiajoon ja vapaa-ajan harrastuksiin. Monella on eri pyörä talvi- ja kesäkäyttöön. Nykyinen kaupan rakenne ja päivähoitotilanne edellyttää usein myös tavara- tai muun vastaavan pyörän hankkimista.

Polkupyöräpaikkojen mahdollisella ylimitoituksella ei ole vaaraa sellaisista virheinvestoinneista kuin on autopaikkojen suhteen Oulussakin tapahtunut. Pysäköity pyörä vaatii pienen tilan, ja pyörävarastoille löytyy tarpeen vaatiessa taloyhtiöissä varmasti helposti muuta käyttöä. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee Oulun ilmastossa olla vähintäänkin katoksessa.

Pyöräpysäköintiä on syytä normittaa tarkemmin kuin autoille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja. Erityisesti käytettävissä pyörätelineissä toiset ratkaisut ovat selkeästi toisia parempia ja perustellumpia. Tämän tulisi näkyä myös laadittavissa asemakaavoissa.

Pääsääntöisesti korkeatasoisessa pyöräpysäköintiratkaisussa tulee välttää telineitä, joissa pyörä pysäköidään renkaan varaan. Tällä hetkellä paljon käytettävien rengastelineiden suurimpia heikkouksia on, että ne voivat vääntää telineeseen sijoitetun pyörän vanteen piloille. Kaatuvat tai kaadetut pyörät vääntävät rengastelineessä vanteen. Osa pyöräilijöistä suosii silti rengastelineitä, joten niitäkin tulee varata tarjolle. Yleistyneiden maasto- ja läskipyörien renkaat ovat liian leveitä rengastelineisiin. Pyörien omistajat usein joutuvatkin kiinnittämään pyörän mihin satunnaiseen paikkaan saavat. Rengastelineet eivät tyypillisesti huomioi leveämpiä pyöriä kuten tavarapyöriä, jolloin tavarapyörät eivät mahdu muiden pyörien rinnalle telineeseen.

Pysäköintinormiesityksessä on oikein havaittu, että syy pyörien runkolukitukseen ulkona on se, että pyöriä on helppo varastaa ja varastetaan paljon. Pyöriä varastetaan kuitenkin myös lukituista varastoista, ja sisätiloissakin tulee varmistaa mahdollisuus runkolukita pyörä.

Pyöräilyyn ja säilytykseen liittyviä mittoja on käyty läpi esityksen sivulla 17. Pysäköintinormin tulee mitoittaa pyöräpysäköintiä annettuja esimerkkejä tarkemmin. Nyt ehdotuksessa pysäköintinormiksi kohdassa 1.7. runkolukittavuutta vaaditaan vain muilta kuin sisätilaan osoitettavilta pyöräpaikoilta. Pyörien pysäköintiin varattujen telineiden tulee olla pääosin runkolukittavia.

Normissa tulee huomioida lain mukainen pyörän suurin mahdollinen leveys. Kolmi- tai useampipyöräinen polkupyörä saa lain mukaan olla 125 cm leveä. Pyörien mittakuvissa onkin kerrottu tavarapyörien leveyden yltävän 1250mm:iin. Ulkovarastojen kulkuaukkojen ja ovien tulee olla vähintään 130 cm leveitä, jotta pyörän mahtuu kuljettamaan niistä läpi.

Normiluonnoksessa oleva 1 erikoispyöräpaikka alkavaa 1000 k-m² kohden on riittämätön tavarapyörien ja peräkärryjen yleistyessä. Peräkärryt ovat erittäin suosittuja ja yleisiä, täyttäen normissa varattavan tilan joissakin kohteissa jo nyt, mutta laatikkopyöriä voisi olla selvästi nykyistä enemmän, jos niille olisi varattu tilaa. Etenkin alueilla, joilla autottomat tai yksiautoiset perheet asuvat, tulisi erikoispyöräpaikkoja olla enemmän. Ehdotamme erikoispyöränormiin vyöhykemääriä siten, että ydinkeskustan, pysäköintinormin tiivistämisvyöhykkeen ja alakeskusten erikoispyöräpaikkojen mitoitus on vähintään 1 erikoispyöräpaikka alkavaa 500 k-m2:a kohti.

Autoille varatut pysäköintihallit soveltuvat hyvin myös pyörien pysäköintiin. Pysäköintihalleihin on suuret ovet, ajettavat luiskat ja käynti kadulta. Pyörä on päivittäin käytettävä esine, ja pyörän käyttöönoton on hyvä olla helppoa. Esitykseen pysäköintinormista tulee sisällyttää mahdollisuus järjestää pyöräpysäköinti rakenteellisen autopysäköinnin yhteyteen.

Esitystä varten taustaselvitys käy läpi pyöräpysäköinnin suuntaviivoja kelvollisesti. Pyöräpysäköinnin kehittämiseksi Oulussa vaadittaisiin kuitenkin erillistä tarkastelua pyöräparkkien sijoittamisesta, määrästä ja pyörätelineiden laadusta. Pyörätelineitä tuodaan kauppojen vierustoille paikkoihin, joissa pyöräilijä joutuu ajamaan pitkän matkan jalkakäytävää pysäköimään. Pyörätelineet pitää pyörätien puuttuessa sijoittaa ajoradan viereen.

Mannerheiminpuiston umpikuja

Mannerheiminpuisto peruskorjataan. Suunnitelman mukaan puiston laitaa kulkevaa Sepänkatua on tarkoitus kehittää “kävelylle ja pyöräilylle varattuna katuna”. Jätimme syyskuussa puiston yleissuunnitelmasta muistutuksen. Oulun kaupungin vastauksen voit lukea täältä.

Puiston läpi pyöräillään paljon. Oulun kaupunki on suunnittelussa huomioinut, että “läpikulkuliikenne kävellen ja pyöräillen on vilkasta”. Ongelmana on, että läpikulku kaakon suuntaan johtaa umpikujaan. Puiston etelänurkasta on laillista jatkaa Sepänkatua kaakkoon tai Isokatua lounaaseen vain taluttaen, koska kummallakaan kadulla ei ole pyörätietä ja ajoradoilla ajosuunnat ovat kiellettyjä (kuvat 1 ja 2).

isokatuKuva 1: Ajosuunnat suoraan ja vasemmalle ovat kiellettyjä eikä pyöräteitä ole. Kuva: Google.

Kommentissamme Mannerheiminpuiston yleissuunnitelmasta esitämme, että puiston peruskorjauksen yhteydessä pyöräliikenne ohjataan nykyistä paremmin. Umpikujasta tulee varoittaa korttelin alussa kuten autoliikenteessäkin tehtäisiin.

[OUPO] Läpiajoliikenne on ongelma, koska etelän suuntaan pyöräliikenne ohjautuu pelkästään jalkakäytäville, sillä Isokadun ja Sepänkadun ajosuunnat ovat kiellettyjä ja pyöräteitä ei ole. Pyöräliikenne voi puiston etelänurkasta suuntautua laillisesti vain taaksepäin.

Oulun kaupungin vastauksen mukaan Mannerheiminpuiston pyöräily pääsee tulevaisuudessa jatkumaan lounaan suuntaan, kun Isokadun liikenne muutetaan Kirkkokadun peruskorjauksen käynnistyessä kaksisuuntaiseksi. Isokadulle ei ole tulossa tässä vaiheessa pyörätietä, mutta sellainen on kehittämissuunnitelman tasolla suunnitteilla. Kirkkokadun peruskorjauksen jälkeen on Isokadun vuoro, jolloin tulee ratkaistavaksi Isokadun pyöräliikenteen ratkaisu.

Kuva 2: Lailliset pyöräilysuunnat Mannerheiminpuiston läpi

Pyöräilyn erottelu jalankulusta

Mannerheiminpuiston peruskorjaus todennäköisesti lisää korttelissa jalankulkua. Silti Sepänkadulle tulisi edelleen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mikä on keskusta-alueella huonoin ratkaisu sekä jalankululle että pyöräilylle. Sepänkatu ei ole osa pyöräilyn pääreittiverkostoa, mutta sijaitsee pyöräilyn pääreittien välissä. Keskustan pyöräilyn kehittyessä, kun muun muassa Isokadulle rakennetaan pyörätie, pyöräliikenne todennäköisesti lisääntyy myös Sepänkadulla. Muistutuksessamme esitämme, että pyöräliikenne erotetaan jalankulusta.

[OUPO] Puiston kehittäminen todennäköisesti lisää jalankulkua alueella ja sijainti on selvästi kävelykeskustassa. Jos tarkoitus on, että Sepänkadulla jalankulku on turvallista ja että jalankulkija saa tieliikennelain mukaisesti esimerkiksi seurustella ja seisoa keskellä väylää, jalankulku ja pyöräily on erotettava. Ei ole uskottavaa, että lainkaan vilkkaan jalankulun alueella yhdistetty väylä olisi toimiva liikennesääntöjen kannalta: pyörätiellä jalankulkijan on käytettävä reunaa.

Erottelu voitaisiin tehdä esimerkiksi niin, että väylä jaetaan kahtia siten, että jalankulun puolella pintamateriaalina on betonilaatta ja pyörätien puolella asfaltti.

Oulun kaupungin vastauksessa ollaan samaa mieltä:

[OUKA] Sepänkatu sijaitsee Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn suunnitelmassa (2015) pyöräilyn pääreitin (Isokatu) ja aluereitin (Kirkkokatu) välissä. On perusteltua sujuvoittaa näiden välistä siirtymää pyöräillen Sepänkadun kautta. Lisäksi Sepänkadun liittyessä tällä kohdalla kiinteästi osaksi puistoa, on tarpeellista turvata jatkossa entistä paremmin turvallinen jalankulkuympäristö. Pyöräilyn ja jalankulun erottamista Sepänkadulla (välillä Kirkkokatu–Isokatu) edistetään yksityiskohtineen Mannerheiminpuiston ja Sepänkadun jatkosuunnittelussa.

Pyöräpysäköinti

Puiston yleissuunnitelman esittelyvideolla pyörätelineinä esitetään putkikaaritelineitä. Muistutuksessamme esitämme, että pyörätelineitä tulisi olla kahta erilaista: rengastelinettä ja runkolukittavaa. Näiden yhdistelmät eivät toimi, koska pysäköijä haluaa yleensä näistä ominaisuuksista vain toisen.

[OUPO] Pelkän putkikaaren tilanteessa rengastelinettä käyttävä usein pysäköi pyöränsä jalustalle kaarien väliin vieden kaksi runkolukituspaikkaa. Toisaalta markkinoilla on monenlaisia putkikaaren ja rengastelineen hybridiä, mutta ne ovat aina huonoja kompromisseja.

Lisäksi esitämme, että perhepyörille varataan erityisiä paikkoja. Perhepyörät lisääntyvät koko ajan, eikä niitä yleensä voi pysäköidä tavallisiin pyörätelineisiin. Joissakin pyöräilykaupungeissa on jo mietitty erityisiä pysäköintiratkaisuja laatikkopyörille. Vastauksen perusteella esityksemme toteutuvat:

[OUKA] Yleissuunnitelmaselostukseen on kirjattu, että puistoon asennetaan runkolukittavia pyörätelineitä. Katu- ja viherpalvelujen tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä runkolukittavia pyörätelineitä keskustassa niin, että puolet pyöräpaikoista olisi jatkossa runkolukittavia ja puolet perinteisiä rengastelineitä. Koska puiston lähistöllä ei ole entuudestaan rengastelineitä, voidaan tavoitteen täyttymiseksi sijoittaa puistoon molempia telinemalleja.

Mannerheiminpuiston jatkosuunnittelussa valitaan puistoon erilliset putkikaari- ja rengastelinemallit. Molempia sijoitetaan puiston pyöräpysäköintipaikoille. Lisäksi osoitetaan muutama perhepyörille mitoitettu runkolukittava telinepaikka.

Kuva 3: pyörätelineitä videolla.

Olemme kirjoittaneet tänä vuonna yli 20 muistutusta. Harvoin saamme näin positiivista vastausta. On tärkeää, että keskustaan saadaan pelkästään pyöräliikenteelle varattua tilaa. Erottelu parantaa sekä pyöräilyn että jalankulun olosuhteita merkittävästi. Pyöräilyä koskee ajoneuvoliikenteen liikennesäännöt, samat kuin autoilua, joten ei ole luonnollista, että pyöräliikenne on rakennettu jalankulun sekaan. Myös pyöräliikenteen ohjauksessa on suuria puutteita, kuten huonoa tai olematonta viitoitusta. Autoliikenteen umpikujia ei jätettäisi merkitsemättä liikennemerkillä.

Vaalikokous 18.10.2017 – vieraana Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala

Oulun polkupyöräilijät ry:n sääntömääräinen vaalikokous pidetään 18.10.2017 Pelikampuksen tiloissa Aleksanterinkatu 2–4:ssä kello 18:00. Kokoukseen ovat lämpimästi tervetulleita kaikki yhdistyksen jäsenet ja pyöräilystä ja yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneet. Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala on paikalla kertomassa ajankohtaisia pyöräilyasioita ja vastaamassa kysymyksiin. Kokouksessa on lisäksi tarjolla pientä naposteltavaa ja virvokkeita.

Kokous on myös hyvä tilaisuus ilmaista mielenkiintonsa mahdolliseen hallituspaikkaan tai vapaaehtoisuutensa esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen. Oupo ajaa pyöräilyn etua vapaaehtoisten voimin, ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet mahtuvat mukaan. Kokous on myös oiva paikka jututtaa hallituksen jäseniä pyöräilyasioista ja yhdistyksen toiminnasta.

Ohjelma:

  • Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala esittelee työnsä puolesta ajankohtaisia hankkeita
  • Q&A: Harri Vaarala vastaa kysymyksiin, Pasi Haapakorva juontaa
  • Vaalikokous

Vaalikokouksen asialista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan vuoden 2018 toimintasuunnitelma, budjetti sekä jäsen- ja kannatusmaksujen suuruudet
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet sääntöjen 6§ mukaisesti erovuorossa olevien hallituksen jäsenten tilalle
  7. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
  8. Muut asiat
  9. Kokouksen päättäminen

Tervetuloa!

Hallituksen kokous 12.4.2017

logo-neliöCafe Rooster, kello 18:15

Asialista:

  1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta
  2. Esityslistan hyväksyminen
  3. Edellisen hallituksen kokouksen 8.3.2017 pöytäkirjan tarkistaminen
  4. Kuntavaalit
  5. Pyöräilyviikko 2017
  6. Telttahankinta
  7. T-paitahankinta
  8. Jäsenkirje
  9. Muut asiat
  10. Seuraava kokous
  11. Kokouksen päätös

Mielipide: Pysäköintipaikat eivät takaa vetovoimaa

Julkaistu Kalevassa 23.3.2017.

Kaleva julkaisi 21.2.2017 Oulun keskustavisio 2040 -loppuraportista kirjoituksen, minkä keskeiseksi näkökulmaksi nostettiin keskustan pysäköintipaikkojen lisääminen. Näkökulman valinta on kyseenalainen, koska itse raportin painopiste on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisessä.

Mediassa sekä päättäjien ja yrittäjien keskuudessa käytävää keskustelua Oulun keskustan elinvoimaisuuden kehittämisestä tuntuu hallitsevan kaksi toisiinsa kytkeytyvää argumenttia: 1) keskustan hyvä saavutettavuus autolla lisää sen vetovoimaisuutta, 2) yritykset menestyvät taloudellisesti paremmin, jos keskustassa on sujuvaa autoilla ja pysäköidä. Päättäjien ja yrittäjien huoli on ymmärrettävää, mutta näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole tieteellistä pohjaa ja ne on syytä kyseenalaistaa.

Sen sijaan pitää paikkansa, että yksityisautoilun ehdoilla toteutetut kaupunkirakenteet lisäävät autoilua. Yksityisautoilu keskustaan itse asiassa heikentää sen houkuttelevuutta, koska kadut ruuhkautuvat joka tapauksessa, tilaa jää vähemmän viheralueille ja ihmisten kohtaamisen mahdollistaville paikoille, ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunne heikkenee. Ihmisten elämänlaatua parantava ja vetovoimainen kaupunkiympäristö luodaan panostamalla aktiivisia liikkumismuotoja ‒ kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä ‒ tukeviin olosuhteisiin. Se tarkoittaa myös taloudellista elinvoimaisuutta.

Tapaustutkimukset mm. Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Australiasta osoittavat, että tämän kaltaiset olosuhteet tuottavat yrittäjille taloudellisesti huomattavasti enemmän kuin se, että asiakkaat saavat auton kätevästi parkkiin mahdollisimman lähelle yrityksen sisäänkäyntiä. Laadukas ympäristö lisää kävelijöiden määrää, mikä puolestaan johtaa korkeampiin asiakasmääriin, pidempiin vierailuaikoihin ja euromääräisesti suurempaan kulutukseen. Se tekee kaupungista houkuttelevamman investoinneille, nostaa kiinteistöjen arvoa ja lisää taloudellista elinvoimaisuutta eli parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä. Laadukkaat kävely- ja pyöräilyolosuhteet ovat täysin sidoksissa myös yrittäjien menestymiseen.

Vuonna 2015 laadittiin ansiokas Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelma, joka tukee nyt julkaistua keskustavisiota. Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta lähteä ennakkoluulottomasti toteuttamaan kyseisessä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä.

Hallituksen kokous 8.3.2017

Oupon hallituksen kokoukset ovat jäsenille avoimia.

Seuraava hallituksen kokous järjestetään 8.3.2017 Cafe Roosterissa kello 18:30.

Asialista:

  • Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin valinta
  • Esityslistan hyväksyminen
  • Edellisen hallituksen kokouksen 9.2.2017 pöytäkirjan tarkistaminen
  • Vuosikokous 2017
    • Sääntöjen mukainen kokousaika on helmi–toukokuu, kokouskutsu 14 vuorokautta ennen (http://oupo.fi/yhdistys/saannot/)
    • Kokoukseen laaditaan vuotta 2016 koskevat asiakirjat
      • Tilinpäätös
      • Vuosikertomus
      • Toiminnantarkastajan lausunto
    • Päätetään kokousaika ja asiakirjavastuut
  • Kesän tapahtumiin varautuminen
  • Muut asiat
  • Seuraava kokous
  • Kokouksen päätös

 

 

 

Tiedote: Oulun polkupyöräilijät valitsi Kempeleen Baanan Oulun seudun vuoden 2016 pyöräilyteoksi

Kuva: Toni Pallari

Kuva: Toni Pallari

Oulun polkupyöräilijät ry on valinnut Oulun seudun vuoden 2016 pyöräilyteoksi Kempeleen Baanan rakentamisen. Marraskuussa 2016 avattu Baana on paikallisesti uusi ja rohkea pelinavaus pyöräilyn mahdollisuuksien ja hyötyjen tunnistamisessa. Pyöräliikenteeseen panostamisen on arvioitu tuovan kunnalle taloudellista hyötyä esimerkiksi positiivisten terveysvaikutusten kautta vähintään viisi miljoonaa euroa 30 vuoden aikana.

Suunnitelmaa oivasti tukeva Baana on nykyaikainen ja korkealaatuinen ratkaisu pyöräliikenteelle kunnassa, jossa kauppa ja toiminnot ovat keskittyneet selkeästi kahteen eri keskukseen. Sen lisäksi, että reitti palvelee hyvin paikallisia, on se selkeydessään ja turvallisuudessaan myös helppo ulkopaikkakuntalaiselle. Oupo kiittää Kempeleen kuntaa toteutuksesta ja toivoo yhtä laadukkaiden ratkaisujen lisääntyvän Oulun seudulla tulevaisuudessa.

Kempeleen kunnan kunnallistekniikkapäälikkö Eelis Rankka kiittää positiivisesta huomiosta, ja kommentoi Baanan rakentamista: “Kunnan yhtenä strategisena tavoitteena on turvallisen ja aktivoivan ympäristön rakentaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Uuden laadukkaan pääpyörätien toivotaan lisäävän kuntalaisten liikkumista ja edistävän ympärivuotista pyöräilyä ja positiivista asennemaailmaa pyöräilyä kohtaan.”

Lisäksi Oulun polkupyöräilijät ry:n erityismaininnan positiivisena pyöräilytekona ansaitsevat Tuiran S-Marketin uudet pyörätelineet. Runkolukittavat telineet asennettiin kaupan pihalle alkuvuodesta 2016 pyöräilevien asiakkaiden pyynnöstä. Pyörätelineet kertovat hienolla tavalla palveluntarjoajan positiivisesta asenteesta sekä asiakaskunnan toiveita että pyöräilyä kohtaan. Yhtä laadukkaat pyörätelineet ovat Oulussa harvassa. Oulun polkupyöräilijöiden hallituksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva kommentoikin telineitä: ”Vaikka työmatkani varrella on useita muitakin kauppoja, jopa helpommin saavutettavissa, poikkean mielelläni Tuiran S-marketiin, koska siellä saan pyöräni lukittua telineeseen. Se ei onnistu missään muualla.” Oupo toivoo vastaavien runkolukittavien putkikaaritelineiden lisääntyvän sekä liike- että asuinkiinteistöjen yhteydessä.

Lisätietoja:

Kempeleen baana:

Eelis Rankka, kunnallistekniikkapäällikkö, Kempeleen kunta:

eelis.rankka (at) kempele.fi, 050 463 6502

 

Tuiran S-marketin pyöräpysäköinti:

Heikki Salmela, Marketpäällikkö, Tuiran S-market

heikki.salmela (at) sok.fi, 044 788 6579,

Oulun polkupyöräilijät ry

Pasi Haapakorva, hallituksen puheenjohtaja, Oulun polkupyöräilijät ry:

pasi.haapakorva (at) oupo.fi, 041 435 6184