Muistutus: OYS ja Huuhkajapuisto

Olemme tutustuneet Oulun yliopistollisen sairaalan asemakaavan muutoksen luonnokseen. Yleisesti näemme, että pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita on nykyisestä selvästi parannettava alueella. Nykyinen tilan varaus jalankululle ja pyöräilylle on mitätön esimerkiksi Sairaalanrinteellä. Pyöräilyn olosuhteet uhkaavat huomattavasti heikentyä Kaupunginojan varressa nykyisestä, kun uusi katu linjataan pyöräilyn pääreitin yhteyteen.

Kontinkangas on rakentunut pitkän ajan kuluessa yksittäisin hankkein ilman selkeää yleissuunnitelmaa. Alueella on tästä johtuen monia ongelmia ympäristön, orientoitavuuden sekä kaikkien liikennemuotojen olosuhteissa. Asemakaavan luonnoksessa on valitettavasti keskitytty lähinnä autoliikenteen olosuhteiden parantamiseen ja vieläpä vanhakantaisin menetelmin, uusia väyliä rakentamalla. Polkupyöräilyn olosuhteet jopa huononevat luonnoksen mukaisesti toimittaessa.

Oulun kaupunkistrategian ja Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan Oulussa on tavoitteena vähentää autoliikenteen määrää. Kontinkankaan asemakaavan uusiminen tekee nyt mahdolliseksi suunnitella alue niin, että autoilun kulkutapaosuus laskee ja jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kasvaa. Luonnoksen mukaisilla ratkaisuilla tullaan valitettavasti tukeneeksi yksityisautoilua muiden liikennemuotojen kustannuksella, jolloin autoilun osuus vain kääntyy nykyistä jyrkempään kasvuun. Autoliikenteen osuuden pienentäminen tulisikin olla selvemmin tavoitteena asemakaavan jatkotyössä. Autoliikenteen vähentäminen  sujuvoittaisi myös sairaskuljetuksia.

Kiitämme suunnitelmaa Sairaalanrinteen jl-2-merkinnästä. Pidämme esitettyä joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn aluetta erittäin hyvänä ja toivottavana. Toivomme, että kyseisen alueen ympäristön esteettisyyteen ja viihtyisyyteen panostetaan esimerkiksi istutusten, puiden, oleskelualueiden ja uuden sairaalan julkisivuarkkitehtuurin avulla.

Lisäksi kiitämme Hoitajanpolun ja Plaanaojanpolun välisen nykyisen oikopolun merkintää kaavakarttaan.

Alueen jalankulun ja pyöräliikenteen väylät

Asemakaavan luonnoksen selostuksessa sivulla 17 on kuvassa esitetty Kontinkankaan liikenneverkko- ja ympäristöselvitys. Esityksestä ei selviä, mitä pyöräteitä pidetään olemassaolevina ja mitä kehitystarpeina. Maastokäyntimme perusteella ainakin Sairaalanrinteen ja Aapistien pyöräteiden olemassaolo on kyseenalaista, koska maastossa ei ole liikennemerkkejä. Tieliikennelain mukaan pyörätie on liikennemerkillä merkitty.

Ottaen huomioon, että alueella on jo nyt useita tuhansia pyöräpysäköintipaikkoja, jotka eivät käyttäjille riitä, pyöräteiden laatua voidaan pitää todella heikkona. Pyöräliikenteelle tulisi jo nykytilanteessa olla erillisiä väyliä, ei jalankulkuun yhdistettyjä.

Kontinkankaan sijainti on keskeinen, joten alueen potentiaali pyörällä ja kävellen tapahtuvan liikkumisen suhteen on erittäin suuri. Alueella tulisi tehdä kattava tarkastelu pyöräilyn reiteistä ja kehittämistoimenpiteistä, joilla alueella kulkeminen polkupyörällä helpottuu ja sujuvoituu. Vuonna 2011 laadittu ja 2013 päivitetty liikenne- ja ympäristöselvitys on syytä päivittää.

Sairaalanrinteellä pyöräliikenne on itälaidassa yksisuuntaisella jalankulun kanssa yhteisellä vain kaksi metriä leveällä väylällä (kuva 1). Länsilaidassa ei ole pyörätietä osalla matkaa, vaan pyöräliikenne on järjestetty paikoin hankalasti konfliktiin ambulanssiliikenteen kanssa kiinteistön ja katuyhteyden väliin. Yksisuuntaisuus on tulkittavissa siitä, että Sairaalanrinteen pohjoispäädyssä itälaidan pyörätietä ei ole merkitty liikennemerkillä, mutta eteläpäädyssä on liikennemerkki.

Kuva 1: Sairaalanrinteen nykyinfraa pohjoispäästä katsottuna. Noin 5 metriä leveä ajorata ja 2 metriä leveä yksisuuntainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Pyörätien merkki on vain väylän eteläpäässä. Kuva: Google.

Aapistiellä esiintyy papereissa (esim. Aapistien katusuunnitelma) pyörätie. Maastoon sitä ei ole merkitty kuitenkaan niin, että Aapistien läpi voisi ajaa pyörällä laillisesti muuten kuin ajoradalla. Aapistien uudehkossa liittymässä Oulunsuuntielle ei ole ainuttakaan pyörätien liikennemerkkiä, joten eri suunnista tulevat pyörätiet päättyvät siihen. Papereihin merkitty pyörätie on Aapistien itälaidassa, näkemyksemme mukaan maankäytön kannalta väärällä puolella katua. Lähes 100 % Aapistien läpäisevästä päiväaikaan jopa jonoutuvasta pyöräliikenteestä kulkee länsilaidan jalkakäytävää pitkin.

Muualla alueella etenkin erilliset pyörätiet ovat riittävän leveitä, mutta mutkittelevia ja heikosti opastettuja.

Jo nyt vilkkaan pyöräilyn vuoksi Aapistielle tulee rakentaa hyvätasoiset jalankulusta erotellut pyörätiet kummallekin puolen katua tai länsipuolelle kaksisuuntainen eroteltu pyörätie. Sairaalanrinteellä pyöräliikenteelle tulisi molemmin puolin varata omaa tilaa erilleen auto- ja jalankulkuliikenteestä.

Sairaalanrinteen katutilan mitoituksessa on otettava huomioon pyöräliikenteen nykyistä selvästi suurempi tilantarve.

Kiviharjuntie ja Kaupunginojan varren pyörätie

Asemakaavan selostuksessa esitetään, että asemakaavoituksella tulee edistää hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisän ympäristön muodostumista. Ottaen huomioon kaupunginojan varren merkitys virkistysalueena Kiviharjuntien rakentaminen ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukaista, sillä se heikentää edellä mainittuja elementtejä merkittävästi, kun “ajoneuvoliikenne työntyy entiseen puistomaiseen ympäristöön ja pysäköinti levittäytyy yhä laajemmalle”.

Puistoalueen valtaaminen autoliikenteen käyttöön ei ole ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta perusteltua. Kiviharjuntien katuyhteys, jos toteutetaan, tulee rakentaa kehittämällä olemassa olevan pysäköintialueen eteläosassa jo kulkevaa ajoyhteyttä.

Kiviharjuntien jatke on mahdollista toteuttaa näin vähemmän muille alueella liikkuville haitallisena. Todennäköisesti Kiviharjuntien jatkaminen vain lisää autoliikennettä, joten viisainta olisi jättää jatke toteuttamatta.

Kaupunginojan varren myötäinen jalankulku- ja pyörätie on pyöräilyn tavoiteverkossa yksi keskeisistä Oulun keskustaan johtavista pääreiteistä. Tämä on itsestään selvästi yksi tulevista baanatasoon kehitettävistä reiteistä. Asemakaavaluonnoksessa pyöräilyn olosuhteet tällä väylällä uhkaavat heikentyä jopa nykytasosta,

Kiviharjuntien rakentamisen Kaupunginojan varren pyöräilyn pääreitin yhteyteen kerrotaan heikentävän pyöräilyolosuhteita, koska risteämät autoliikenteen kanssa lisääntyvät. Nykytilanteessa Kaupunginojan varren pyörätie ei risteä autoliikenteen kanssa Raksila–Maikkula-välillä kertaakaan, joten risteyksien rakentaminen olisi merkittävä heikennys. Autoliikenteen tuominen pyörätien yhteyteen lisää jalankulkijan ja pyörällä liikkuvan altistusta melulle ja hiukkaspäästöille. Aivan katuun kiinni linjattu pyörätie on talvisin heikolla hoidolla erilliseen pyörätiehen verrattuna, koska ajoradan lunta on aurattava ainakin väliaikaisesti pyörätien päälle. Erityisen lumisena talvena, kuten tänä talvena, ajoradassa kiinni olevan pyörätien ja ajoradan reunakivilinja katoaa polanteen alle, jolloin ajoradan reunan visuaalinen ohjaus katoaa ja autoliikenne lähenee pyörätien reunaa. Baanatasoinen pyörätie tuleekin aina erottaa ajoväylästä riittävällä viherkaistalla, mikäli tilan puute ei pakota reunakivellä korotettuun väylään. Tällä alueella tilan puutetta ei ainakaan ole. Nykyinen pyörätie Kaupunginojalta Rauhanyhdistyksen takaa pohjoiseen on luonnoksessa täysin tarpeettomasti siirretty ajoradan viereen.

Asemakaavan selostuksessa mainitaan, että alueen tiivistyminen lisää liikennettä. Pidämme tiivistämistä ja monipuolisempien palveluiden muodostumista toivottavana kehityksenä. Autoliikenteen lisääntymistä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, johon ei ole liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun avulla mahdollista vaikuttaa. Liikenne lisääntyy vain, jos tietylle kulkumuodolle rakennetaan lisää kapasiteettia. Kaupunkia suunniteltaessa tulee kehitystä ohjata kestävien, taloudellisten ja terveellisten kulkumuotojen suuntaan. Tässä tapauksessa on hyvin oletettavaa, että Kiviharjuntien rakentaminen ja uudet pysäköintipaikat ovat keskeisimpiä autoliikennettä lisääviä toimenpiteitä, ja ne todennäköisesti tulevat heikentämään myös Kastellin monitoimitalon oppilaiden turvallisuutta toisin kuin selostuksessa esitetään.

Kiviharjuntien uusi yhteys perustuu Kontinkankaan liikenneverkko- ja ympäristöselvitykseen, joka on päivätty 3.10.2011 ja jota on päivitetty 24.1.2013. Pidämme selvitystä vanhentuneena, ja tarkastelu tulisi tehdä uudelleen. Esimerkiksi tavoitteita vähentää autoliikennettä on asetettu vuoden 2011 jälkeen. Tarve uudelle katuyhteydelle tulisi arvioida uudelleen huomioiden asetetut kulkutapatavoitteet ja ajantasaiset skenaariot tulevien vuosikymmenten liikenteestä.

Pysäköinti

Nykyinen pyöräpysäköinnin määrä on riittämätön, mutta sitäkin suurempi ongelma on pyöräpysäköinnin laatu, joka on alueella jämähtänyt menneille vuosikymmenille. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota pyöräpysäköinnin määrän reiluun lisäämiseen ja laadun selvään parantamiseen.

Pitkäaikaiseen, työpäivän mittaiseen pyöräpysäköintiin, pyörätelineeksi voisi tulla kyseeseen etenkin muualla joukkoliikenneasemilla tutuksi tullut kaksikerroksinen pyöräteline.

Kaavaluonnoksen selostuksessa todetaan (s. 35), että alueen toimijat ovat toteuttaneet autopaikkoja enemmän kuin kaava edellyttää. Autoliikenteen pysäköinnille on hyvä määrittää enimmäisnormi käsillä olevaa kaavaa laadittaessa. Alueella on nykytilanteessa useita pysäköintitaloja, joista kaikkia ei käytetä päivisinkään täydellä teholla (kuva 2). Mitään taloa ei näytetä käytettävän kovin runsaasti ympäri vuorokauden, vaikka alueella on työskentelyä myös öisin.

Pysäköinnin tehostaminen järkeistää maankäyttöä ja suojelee ympäristöä. Ympäristön viihtyisyydelle olisi parasta, jos autopysäköinti järjestettäisiin ensisijaisesti pysäköintitaloihin. Alueella kaiken pysäköinnin tulisi olla maksullista ja hinnoittelun tulee olla pysäköintitalojen käyttöä suosivaa.

Kuva 2: Alueen pysäköintitalojen rajapinnalta 07/2017–01/2018 kerätty raakadata esitettynä käyttöasteena kellonajan mukaan. Mittareissa lienee virhettä poistuvien autojen määrän suhteen: yökäyttöaste kasvaa pikkuhiljaa, jolloin päivätasokin nousee. Datan kerännyt ja visualisoinut Pasi Haapakorva.