Oupon ehdotukset Lintulan katusuunnitteluun

Lintulan kaupunginosan katujen peruskorjauksen suunnittelu on käynnistynyt kesällä 2018. Alueen katuinfrastruktuuri on vuonna 1963 voimaan astuneen asemakaavansa ikäistä. 1960-luvulla jalankulun, pyöräliikenteen ja autoilun voimasuhteet olivat merkittävästi erilaiset kuin nykyään. Kenties ajatuksena on tuolloin ollut, että liikenteen tulevaisuus tulee nojaamaan vahvasti yksityisautoiluun, joten ajokaistat on rakennettu leveiksi ja liittymät maantiemäisen laajoiksi.

Sekaliikenneajoratojen kuten nyt käsillä olevien suunnittelu tulisi tehdä heikoimpien tienkäyttäjien ehdoilla eli tässä tapauksessa pyöräliikenteen.

Esitämme katusuunnittelussa huomioon otettavaksi neljä kohtaa parantamaan jalankulku- ja pyöräliikenteen olosuhteita ilman, että merkittävästi haitataan autoliikennettä.

Kaislatie–Lintulammentie- ja Kaislatie–Kihokkitie-liittymät

Alueella on kaksi katujen liittymää (kuva 1): Lintulammentieltä Kaislatielle tuleva ja Kaislatien ja Kihokkitien välinen liittymä. Molemmat ovat liikennetarpeeseen nähden ylisuuria ja mahdollistavat vaarallisen suuret autoliikenteen nopeudet. Koska alueella ei ole pyöräteitä, risteyssuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen heikompiin osapuoliin.

Esitämme, että risteyksiä kutistetaan siten, että risteysalueelta poistetaan viherkaistaleet, kaarresäteet pienennetään ja ajokaistoja kavennetaan.

Lintulammentiellä on pyöräilyn pääreitti, joka tullaan todennäköisesti muuttamaan pyöräbaanatasoiseksi. Nykyinen risteysratkaisu on kääntänyt pyörätien pääreitille kuulumattomalle mutkalle. Koska kyseessä on pääreitti, risteyksessä tulee nostaa Lintulammentien suuntaisen pyöräliikenne prioriteetissa korkealle.

Kuva 1: Lintulan ylisuuret katuliittymät. Lähde: google

Ajokaistojen leveys

Nykyiset ajokaistat ovat tarpeettoman leveät, kun ottaa huomioon, että alue on autoliikenteelle pussinperä ja kyseessä ovat tonttikadut. Ajokaistan leveys määrittää autoliikenteen ajonopeuksia. Kun kyseessä on sekaliikennekatu, kaistojen leveyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Esitämme, että ajoratoja kavennetaan merkittävästi. Kadunvarsipysäköinti olisi hyvä rakentaa merkittyihin esimerkiksi noppakivettyihin ruutuihin, jotta katutilan leveys ei vaihtele sen mukaan, onko kadun varressa pysäköintiä vai ei.

Pyöräliikenteen ohjaus

Alueen kadut ovat sekaliikennekatuja, mutta pyöräliikenteen ohjaus pyöräteiden ja sekaliikenneväylien välillä puuttuu. Ilman ohjausta pyöräilijät eivät huomaa pyörätien päättyvän.

Esitämme, että pyöräteiden ja sekaliikenneväylien risteyksiin rakennetaan pyöräliikenteelle ohjaus pyörätieltä ajoradalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi merkittyjä luiskia pyörätieltä alas ajoradalle. Erityistä huomiota vaatii kuitenkin Lintulammentien ja Kaislatien risteys, jossa pyörätie päättyy nykytilanteessa risteysalueella. Ohjeen (Liikennevirasto, Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, “Risteämissuunnittelun lähtökohtia”, s. 82) mukaan pyöräliikenteen väylätyyppi ei saisi vaihtua risteysalueella, joten pyörätien luiska ajoradalle olisi rakennettava risteysalueen ulkopuolelle alueen sisäpuolelle.

Nopeusrajoitus

Esitämme, että Lintulaan asetetaan nopeusrajoitukseksi 30 kilometriä tunnissa, mikä alentaisi melua ja lisäisi sekä pyöräliikenteen että jalankulun turvallisuutta. Autoliikenteelle alhainen rajoitus ei aiheuta varsinkaan asuinalueella lainkaan viivästystä.

Vaikutukset

Esittämillämme muutoksilla Lintulan nykyiseen katuinfrastuktuuriin parannettaisiin etenkin jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Henkilöautoilla pääsisi edelleen liikkumaan Lintulassa kuten nykyäänkin mutta hitaammilla nopeuksilla, mikä on muun muassa Oulun kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaista.

Kun pyöräliikenteen paikka ajoradalla merkitään nykyistä selvemmin luiskoin ja muin keinoin, jalkakäytävien jalankulkuolosuhteet paranevat merkittävästi. Pyöräliikenne puolestaan on sujuvampaa ajoradalla jalkakäytäväpyöräilyyn nähden.

Oulun polkupyöräilijät valitsi pääkirjaston pyörätelineet Oulun vuoden 2017 pyöräilyteoksi

Tiedote, 2.7.2018, vapaa julkaistavaksi.

Oulun polkupyöräilijät ry on valinnut Oulun seudun vuoden 2017 pyöräilyteoksi Oulun pääkirjaston uudet pyörätelineet. Yhdistys kiittelee pääkirjaston pyöräpysäköintiratkaisua runkolukituksen mahdollistamisesta, sillä lukitseminen rungosta on paras tapa estää pyörävarkaudet. Samalla pääkirjastolla on säilytetty osa vanhoista rengastelineistä asiakkaille, jotka sellaisia haluavat vielä käyttää.

“Nämähän on hyviä, lisää tämmöisiä!”, kuultiin pyöräpysäköintialueella tuoreeltaan sanottavan telineiden asennuksen jälkeen elokuussa 2017.

Pyörätelineen laadulla on väliä. Runkolukituksen mahdollistavan pyörätelineen voi toteuttaa monella tapaa, mutta useimmiten yksinkertainen putkikaariteline on monimutkaisempaa ja samalla kalliimpaa vaihtoehtoa toimivampi ratkaisu. “Laskelmiemme mukaan kymmenen kertaa useampi pyörällä liikkuva lukitsee pyöränsä rungosta pääkirjastolla kuin kävelykadulla, jossa runkolukittavat telineet ovat eri mallia”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva.

Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä kertoo asiakkaiden kiitelleen sekä uusista telineistä että muutamien vanhojen telineiden säilyttämisestä. “Jonkin verran pyöriä katoaa edelleen pääkirjaston edestä, mutta siinä on kyllä syynä se, että asiakkaat eivät lukitse tarkoituksenmukaisesti pyöriään”, Pääkkölä toteaa.

Lisätietoja:

Pasi Haapakorva, hallituksen puheenjohtaja, Oulun polkupyöräilijät ry:
pasi.haapakorva@oupo.fi, 041 435 6184

Jouni Pääkkölä, kirjastopalvelujohtaja, Sivistys- ja kulttuuripalvelut:
jouni.paakkola@ouka.fi, puh. 050 361 8109

Valokuva: https://drive.google.com/open?id=1J61qqTGoBobhh_V8BATptvqGqOw5ynrp

Kaukovainion kiertoliittymän suunnitelma koheni Oupon vaikuttamistyön tuloksena

Kaukovainion keskustan katusuunnitelmat olivat nähtävillä vuodenvaihteen tienoilla. Jätimme suunnitelmista yhdyskuntalautakunnalle muistutuksen, jossa kiinnitimme huomiota kiertoliittymän suunnitelmaan, pyöräteiden ja ajoratojen risteysten reunakiviratkaisuun, muutamiin pyörätielinjauksiin ja liikennemerkkeihin.

Oulun kaupungin vastauksen voi lukea yhdyskuntalautakunnan pöytäkirjasta kohdasta 65. Asiakohdan liitteeseen on koottu muistutukset ja ote muutetusta suunnitelmasta.

Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mikä muuttui Oupon vaikuttamistyön tuloksena.

Kiertoliittymä

Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteykseen on tulossa kiertoliittymä, jota pidimme pyöräliikenteelle vaarallisena. Pyöräilijä olisi hetkeä ennen pyörätien jatkeelle tuloaan selittäin väistämisvelvolliseen autoilijaan nähden, jolloin pyöräilijän käännös juuri ennen pyörätien jatketta voi aiheuttaa tilanteen, jossa pyöräilijä tulee jatkeelle yllättäen. Tällaisen pyörätien linjauksen kiertoliittymässä on todettu olleen osatekijä eräässä onnettomuudessa (Pyöräilyn turvallisuus kiertoliittymissä, s. 59). Kiertoliittymien turvallisuus pyöräilijöille on aihe, johon kotimaisessa pyöräliikenteen suunnittelussa on syytä paneutua. Edellisen Liikenneviraston julkaiseman tutkimuksen mukaan pyöräilyn turvallisuutta kiertoliittymissä heikentävät autoliikenteen korkea ajonopeus ja näkemäongelmat auton kuljettajan ja pyöräilijän välillä.

Liikenneviraston pyöräilyväylien suunnitteluohjeen mukaan (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s. 108–109) “pyörätie linjataan kiertoliittymässä mahdollisimman loivin geometrisin linjauksin mutkittelua välttäen”. Turvallisuus paranee ohjeiden ja selvitysten perusteella rajoittamalla autoliikenteen nopeutta etenkin liittymän poistumissuunnissa.

Esitimme muistutuksessamme, että pyörätie rakennetaan ympyrän muotoon (ks. kuva). Suunnitelmaa muutettiin lähes esityksemme mukaisesti. Lisäksi suunnitteluohjeen mukaisen esityksemme mukaisesti kiertoliittymän suunnittelussa tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuus käyttää autoliikenteen poistumissuunnissa nopeutta hidastavia yliajettavia esteitä.

Alkuperäinen, ehdotuksemme ja korjattu suunnitelma kiertoliittymäksi

Kiertoliittymien, niin kuin muunkin ajoneuvoliikenteen infran, käyttökelpoisuus ja turvallisuus ratkeaa lopullisesti käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että tehtävät ratkaisut tukevat liittymää käyttävän autolla liikkuvan osapuolen väistämisvelvollisuutta liittymään tultaessa ja sieltä poistuttaessa. On myös fiksua, että myös kiertoliittymä tehdään sujuvaksi ja helpoksi navigoida pyöräilijällekin. Pyöräily lisääntyy vain, jos siitä tehdään tarpeeksi käyttökelpoista suurimmalle osalle ihmisiä.

Reunakivet

Näkemyksemme mukaan pyörätiellä ei saisi olla ollenkaan poikittaisia kiviä. Näkemystämme tukee aiemmin mainittu Liikenneviraston suunnitteluohje (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s. 104, kuva 99). Kiviä kuitenkin nykyisin asennetaan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän ja ajoradan rajalle, jotta näkövammainen jalankulkija havaitsisi ajoradan reunan. Sinne, missä pyöräily erotellaan jalankulusta, ei Oulussa reunakiviä enää suunnitella. Kaukovainiolla erottelua ei tehdä, koska jalankulun ja pyöräliikenteen määrän arvellaan olevan vähäistä.

Jos kivi on pakko asentaa, kiven on oltava sellainen, ettei se täräytä pyöräilijää. Eräs Oulussa viime vuosina käytetty reunakiviratkaisu on ollut nollatasosta 40 millimetriä 19 senttimetrin matkalla nouseva kivi. Esitimme, että kivi asennetaan Kaukovainiolla loivempaan kulmaan niin, että 40 millimetrin nousu toteutuu puolen metrin matkalla. Vastauksen mukaan suunnitelmaa muutettiin esityksemme mukaisesti:

Suunnitelmaa muutetaan niin, että reunakivien kaltevuus tulee loivemmaksi pyöräilyn helpottamiseksi. Suunnitelmassa esitetty korkeusero 40 mm otetaan kiinni noin puolen metrin matkalla. Reunakiven viereen, kevyen liikenteen väylän puolelle lisätään valkoisista betonikivistä huomioalue rajapinnan selkiyttämiseksi.

Mannerheiminpuiston umpikuja

Mannerheiminpuisto peruskorjataan. Suunnitelman mukaan puiston laitaa kulkevaa Sepänkatua on tarkoitus kehittää “kävelylle ja pyöräilylle varattuna katuna”. Jätimme syyskuussa puiston yleissuunnitelmasta muistutuksen. Oulun kaupungin vastauksen voit lukea täältä.

Puiston läpi pyöräillään paljon. Oulun kaupunki on suunnittelussa huomioinut, että “läpikulkuliikenne kävellen ja pyöräillen on vilkasta”. Ongelmana on, että läpikulku kaakon suuntaan johtaa umpikujaan. Puiston etelänurkasta on laillista jatkaa Sepänkatua kaakkoon tai Isokatua lounaaseen vain taluttaen, koska kummallakaan kadulla ei ole pyörätietä ja ajoradoilla ajosuunnat ovat kiellettyjä (kuvat 1 ja 2).

isokatuKuva 1: Ajosuunnat suoraan ja vasemmalle ovat kiellettyjä eikä pyöräteitä ole. Kuva: Google.

Kommentissamme Mannerheiminpuiston yleissuunnitelmasta esitämme, että puiston peruskorjauksen yhteydessä pyöräliikenne ohjataan nykyistä paremmin. Umpikujasta tulee varoittaa korttelin alussa kuten autoliikenteessäkin tehtäisiin.

[OUPO] Läpiajoliikenne on ongelma, koska etelän suuntaan pyöräliikenne ohjautuu pelkästään jalkakäytäville, sillä Isokadun ja Sepänkadun ajosuunnat ovat kiellettyjä ja pyöräteitä ei ole. Pyöräliikenne voi puiston etelänurkasta suuntautua laillisesti vain taaksepäin.

Oulun kaupungin vastauksen mukaan Mannerheiminpuiston pyöräily pääsee tulevaisuudessa jatkumaan lounaan suuntaan, kun Isokadun liikenne muutetaan Kirkkokadun peruskorjauksen käynnistyessä kaksisuuntaiseksi. Isokadulle ei ole tulossa tässä vaiheessa pyörätietä, mutta sellainen on kehittämissuunnitelman tasolla suunnitteilla. Kirkkokadun peruskorjauksen jälkeen on Isokadun vuoro, jolloin tulee ratkaistavaksi Isokadun pyöräliikenteen ratkaisu.

Kuva 2: Lailliset pyöräilysuunnat Mannerheiminpuiston läpi

Pyöräilyn erottelu jalankulusta

Mannerheiminpuiston peruskorjaus todennäköisesti lisää korttelissa jalankulkua. Silti Sepänkadulle tulisi edelleen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, mikä on keskusta-alueella huonoin ratkaisu sekä jalankululle että pyöräilylle. Sepänkatu ei ole osa pyöräilyn pääreittiverkostoa, mutta sijaitsee pyöräilyn pääreittien välissä. Keskustan pyöräilyn kehittyessä, kun muun muassa Isokadulle rakennetaan pyörätie, pyöräliikenne todennäköisesti lisääntyy myös Sepänkadulla. Muistutuksessamme esitämme, että pyöräliikenne erotetaan jalankulusta.

[OUPO] Puiston kehittäminen todennäköisesti lisää jalankulkua alueella ja sijainti on selvästi kävelykeskustassa. Jos tarkoitus on, että Sepänkadulla jalankulku on turvallista ja että jalankulkija saa tieliikennelain mukaisesti esimerkiksi seurustella ja seisoa keskellä väylää, jalankulku ja pyöräily on erotettava. Ei ole uskottavaa, että lainkaan vilkkaan jalankulun alueella yhdistetty väylä olisi toimiva liikennesääntöjen kannalta: pyörätiellä jalankulkijan on käytettävä reunaa.

Erottelu voitaisiin tehdä esimerkiksi niin, että väylä jaetaan kahtia siten, että jalankulun puolella pintamateriaalina on betonilaatta ja pyörätien puolella asfaltti.

Oulun kaupungin vastauksessa ollaan samaa mieltä:

[OUKA] Sepänkatu sijaitsee Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn suunnitelmassa (2015) pyöräilyn pääreitin (Isokatu) ja aluereitin (Kirkkokatu) välissä. On perusteltua sujuvoittaa näiden välistä siirtymää pyöräillen Sepänkadun kautta. Lisäksi Sepänkadun liittyessä tällä kohdalla kiinteästi osaksi puistoa, on tarpeellista turvata jatkossa entistä paremmin turvallinen jalankulkuympäristö. Pyöräilyn ja jalankulun erottamista Sepänkadulla (välillä Kirkkokatu–Isokatu) edistetään yksityiskohtineen Mannerheiminpuiston ja Sepänkadun jatkosuunnittelussa.

Pyöräpysäköinti

Puiston yleissuunnitelman esittelyvideolla pyörätelineinä esitetään putkikaaritelineitä. Muistutuksessamme esitämme, että pyörätelineitä tulisi olla kahta erilaista: rengastelinettä ja runkolukittavaa. Näiden yhdistelmät eivät toimi, koska pysäköijä haluaa yleensä näistä ominaisuuksista vain toisen.

[OUPO] Pelkän putkikaaren tilanteessa rengastelinettä käyttävä usein pysäköi pyöränsä jalustalle kaarien väliin vieden kaksi runkolukituspaikkaa. Toisaalta markkinoilla on monenlaisia putkikaaren ja rengastelineen hybridiä, mutta ne ovat aina huonoja kompromisseja.

Lisäksi esitämme, että perhepyörille varataan erityisiä paikkoja. Perhepyörät lisääntyvät koko ajan, eikä niitä yleensä voi pysäköidä tavallisiin pyörätelineisiin. Joissakin pyöräilykaupungeissa on jo mietitty erityisiä pysäköintiratkaisuja laatikkopyörille. Vastauksen perusteella esityksemme toteutuvat:

[OUKA] Yleissuunnitelmaselostukseen on kirjattu, että puistoon asennetaan runkolukittavia pyörätelineitä. Katu- ja viherpalvelujen tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä runkolukittavia pyörätelineitä keskustassa niin, että puolet pyöräpaikoista olisi jatkossa runkolukittavia ja puolet perinteisiä rengastelineitä. Koska puiston lähistöllä ei ole entuudestaan rengastelineitä, voidaan tavoitteen täyttymiseksi sijoittaa puistoon molempia telinemalleja.

Mannerheiminpuiston jatkosuunnittelussa valitaan puistoon erilliset putkikaari- ja rengastelinemallit. Molempia sijoitetaan puiston pyöräpysäköintipaikoille. Lisäksi osoitetaan muutama perhepyörille mitoitettu runkolukittava telinepaikka.

Kuva 3: pyörätelineitä videolla.

Olemme kirjoittaneet tänä vuonna yli 20 muistutusta. Harvoin saamme näin positiivista vastausta. On tärkeää, että keskustaan saadaan pelkästään pyöräliikenteelle varattua tilaa. Erottelu parantaa sekä pyöräilyn että jalankulun olosuhteita merkittävästi. Pyöräilyä koskee ajoneuvoliikenteen liikennesäännöt, samat kuin autoilua, joten ei ole luonnollista, että pyöräliikenne on rakennettu jalankulun sekaan. Myös pyöräliikenteen ohjauksessa on suuria puutteita, kuten huonoa tai olematonta viitoitusta. Autoliikenteen umpikujia ei jätettäisi merkitsemättä liikennemerkillä.