Muistutus: Hallituskadun katusuunnitelma

Raksilassa on vireillä mittavia suunnitelmia ja aluetta ollaan kehittämässä keskusta-alueen laajentumana. Asematunnelilla ja Hallituskadulla on noissa suunnitelmissa tärkeä rooli Raksilan ja keskustan välisenä valtasuonena. Asematunnelin leveys kaksinkertaistetaan, jotta se selviää kasvavista liikennevirroista. Vuoden 2021 lopulla oli nähtävillä Hallituskadun aseman puoleisen osan katusuunnitelma. Oulun polkupyöräilijät ry perehtyi suunnitelmaan ja totesi, että siinä ei ole otettu lainkaan huomioon Raksilan puolelta tulevaa liikenteen kasvua. Pyöräilyn olosuhteita oli jopa huononnettu nykyisestään. Oupon perusteellisen työn tuloksena syntyi alla oleva muistutus ratkaisuehdotuksineen.

Suunnitelmasta jätettiin muitakin muistutuksia ja se on tulossa muutettuna päätöksentekoon. Yhdyskuntalautakunnalle toimitetussa uudessa versiossa on vielä moittimaamme versiotakin enemmän painotettu Hallituskadun roolia autoliikenteen väylänä ja pysäköintialueena. Suunnitelmassa pyöräkaistat poistuvat ja pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat ohjataan ajoradalle muun liikenteen joukkoon väistelemään pysäköintipaikoilta peruuttavia autoja. Yhdistyksemme onkin hyvin huolestunut Hallituskadun toimivuudesta Raksilaan suunniteltujen toimintojen ja keskustan välisenä yhdyslinkkinä.

Muistutus katusuunnitelmaan Hallituskatu väli Mäkelininkatu-Rautatienkatu ja Rautatienkatu väli Pakkahuoneenkatu-Asemakatu OUKA/13067/2021

Suunnitteluratkaisujen vertailua tavoitteisiin

Hallituskadun muutosta ohjaavat Oulun keskustavisio sekä SUMP, joiden liikenteellisenä tavoitteena on muuttaa keskustan alueen liikennesuunnittelun painopisteeksi kestävien kulkutapojen edistäminen. Näiden suunnitelmien mukaisesti autoille varattua katutilaa on vähennettävä silloin, kun tilaa tarvitaan jalankulun, pyöräilyn tai joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen. SUMP:n kirjattuna tavoitteena on rauhoittaa alemman luokan kadut jalankulun ja pyöräliikenteen edistämiseksi, kuitenkin samalla mahdollistaen jonkin verran kadunvarsipysäköintiä nopeaan asiointiin. Mielestämme tässä suunnitelmassa suunnittelualueen läpiajavaa autoliikennettä on priorisoitu liikaa, mistä johtuen katutilaa ei jää riittävästi muihin tarpeisiin.

Asematunnelista nouseva Nallibaanan osuus tulee oikein toteutettuna olemaan selkeä parannus keskustan läpäisevää pyöräliikennettä varten. Tässä suunnitelmassa baanan pääsuunta on pyöräliikenteen kannalta kuitenkin ainoa kohtuullisen sujuva suunta, kun taas muilla pyöräliikenteen reiteillä on merkittäviä ongelmia. Pyöräilyn pääreitille ei ole annettu etuajo-oikeutta, kuten muilla baanoilla on toimittu. Pyöräliikenteen risteysjärjestelyt ovat paikoin huonoja ja Rautatienkadun pyörätie on alimittainen. Myös jalankululle varattu tila Rautatienkadulla on selkeästi alimittainen etenkin Postiaukion pohjoispuolella.

Pyöräpysäköintiä on suunnitelmissa osoitettu kiitettävästi useisiin paikkoihin. Tältä osin suunnitelma on SUMP:n periaatteita noudattava.

Hallituskadun kokonaisratkaisu puuttuu

Suunnitelman toimivuutta on vaikea arvioida kokonaisuutena, kun siitä puuttuu Uudenkadun ja Mäkelininkadun välinen osuus. Kivisydämen ajoramppi rajoittaa huomattavasti tällä katuosuudella käytettävissä olevia vaihtoehtoja.

Nykyiset pyöräkaistat eivät ole pyöräilyn pääreitillä riittävän laadukas ratkaisu. Uudenkadun ja Hallituskadun risteysalueella kääntyvien autojen määrä on suuri ja Kivisydämen rampin muurit aiheuttavat näkemäesteitä. Sujuvan asematunnelin ja Nallibaanan rakentaminen tulee lisäämään pyöräilijöiden määrää risteysalueella huomattavasti. Pyöräliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi tälle risteysalueelle tarvitaan ratkaisu, jossa pyöräliikenne on rakenteellisesti erotettu ajoradasta. 

Ennen kuin nähtävillä oleva suunnitelma voidaan hyväksyä, tulee ensin ratkaista miten Nallibaanan pyöräliikenne ohjataan turvallisesti Uudenkadun ja Mäkelininkadun välisellä alueella.  

Jos nähtävillä oleva suunnitelma rakennettaisiin koskematta Uudenkadun ja Mäkelininkadun väliseen osuuteen, pyöräliikenteen ajolinja Nallibaanan osuudella keskustan ja asematunnelin välillä muuttuisi hyvin mutkikkaaksi ja liian sekavaksi useimmille pyöräilijöille. Seurauksena olisi laajaa liikennesääntöjen vastaista pyöräilyä ja vaaratilanteita. 

Pyöräliikenteen reittien yhdistävyys, kattavuus ja suoruus

Suunnitelma-alueen läpi kulkevan Nallibaanan osuudella pyöräliikenteen sujuvuus on otettu pääsuunnalla huomioon pääosin hyvin. Suunnitelmasta puuttuu kuitenkin kokonaan järkevä pyöräliikenteen reitti Asematunnelista Rautatienkadulle. Nykyisen suunnitelman mukainen laillinen reitti olisi todella hankala (kuva 1). Kyseessä on kahden keskustan pyöräilyn pääverkkoon kuuluvan reitin välinen risteys, jota ei ole suunnitelmassa ajateltu. Tämänkaltainen pyöräilyn reittien satunnainen katkeilu johtaa yleensä siihen, ettei satunnainen pyöräilijä ymmärrä, mistä hänen kuuluisi ajaa. Luultavimmin valtaosa pyöräilijöistä ei tässä kohtaa ajaisi laillista reittiä, vaan ajaisi siirtymän jalkakäytävää pitkin.

Kuva 1. Pyöräliikenteen laillinen reitti Asematunnelista Rautatienkadulle on todella hankala ja pitkä.

Hallituskadun ja aseman seudun kiinteistöissä on merkittävästi pyöräliikenteen matkojen kohteita. Ideaalitilanteessa pääreitin ja paikalliskohteisiin suuntautuva liikenne eroteltaisiin eri reiteille, mutta käytännössä tiiviillä kaupunkialueella tila ei tätä mitenkään mahdollista. Siksi olisi hyvin oleellista, että baanalta ja Rautatienkadun pyörätieltä pääsee helposti siirtymään kaikkien alueen kiinteistöjen lähelle. Nyt etenkin Hallituskadun eteläreunan kiinteistöjen saavuttaminen baanalta tullessa on hankalaa.

Liikennemerkit ja visuaalinen ohjaus

Opasteet

Suunnitelmista puuttuvat baanaosuudelta kaikki pyöräliikenteen viitoitukset. Oulussa on toteutettu kattava viitoitus pyöräilyn pääverkolle ja tämän viitoituksen tulee jatkua kattavasti pääreiteillä myös keskusta-alueella. Keskustassa viitoituksen merkitys kasvaa entisestään, sillä keskustassa pääreititkin ovat mutkaisia ja risteystiheys on suuri, jolloin reitiltä harhautumisen riski kasvaa.

Pintamateriaalit

Suunnitelma-alueella pääosa jalkakäytävistä on pinnoitettu kiveyksellä ja pyörätiet mustalla tai punertavalla asfaltilla. Mielestämme tämä suunnitteluperiaate on erittäin hyvä. Eri kulkumuodoille tarkoitettujen väylien visuaalinen ero selkeyttää infrastruktuuria ja vähentää näin jonkin verran kulkijoiden harhautumista väärälle tien osalle. Tässä suunnitelmassa Rautatienkadun varrella on asfalttipintainen jalkakäytävä, joka olisi myös parempi kivipintaisena. Mielestämme koko Oulun keskustan ruutukaava-alueella olisi hyvä jatkossa toteuttaa vastaavaa pintamateriaalien erojen suunnitteluperiaatetta.

Rautatienkadun varren pyöräteillä ja jalkakäytävillä on pihaliittymien kohdalle toteutettu noppakiveyksiä. Oletettavasti kiveysten taustalla ajatuksena on ollut perinteinen tapa tehdä huomiokiveykset kohtiin, joissa on autoliikennettä pihoille. Mielestämme tämä on kuitenkin huono ratkaisu. Tällaiset yhtenäisen jalkakäytävän tai pyörätien katkaisevat kiveykset vähentävät liikenneympäristön selkeyttä ja hämärtävät väistämisvelvollisuuksia. Tonttiliittymään kääntyvä ja tontilta pois ajava autoilija on väistämisvelvollinen pyörätietä ja jalkakäytävää kulkevaan nähden. Noppakiveyksen ja asfaltin reuna aiheuttaa lisäksi aina pyörätielle turhaa epätasaisuutta. Koska pihalta tuleva autoilija on aina väistämisvelvollinen, olisi parempi ja selkeämpi ratkaisu toteuttaa nämä kohdat ylijatkettuina ja korotettuina jalkakäytävinä ja pyöräteinä. Tasoero, joka toteutetaan reunakivellä pihaliittymään ennen jalkakäytävälle ajoa, parantaa turvallisuutta selkeästi huomiokivetystä enemmän ja samalla korostaa autoilijan väistämisvelvollisuutta.

Kuva 2. Joka pihaliittymän kohdalle tehdyt huomiokiveykset heikentävät liikenneympäristön selkeyttä ja hämärtävät väistämisvelvollisuuksia. Korotettuna ylijatkettu jalkakäytävä sekä tontin ja jalkakäytävän rajalle reunakivellä toteutettu tasoero olisivat huomattavasti turvallisempi ratkaisu.

Liikenneympyrä Hallituskadulla

Hallituskadulle suunniteltu liikenneympyrä on hyvin erikoinen ratkaisu. Oletettavasti ympyrä on suunniteltu, jotta kaksisuuntainen pyöräliikenne saadaan muutettua ympyrässä yksisuuntaiseksi pyöräkaistoille. Hallituskadun ajorata ja pyörätie tulevat risteykseen täysin samasta suunnasta, mikä tekee ympyrän geometriasta hyvin erikoisen. Infra ei tässä risteyksessä ohjaa liikkujia toimimaan halutulla tavalla. Ympyrä ei luontevasti ohjaa pyöräilijää ympyrästä pyörätielle.Liikenneympyrän kiertotilan mitoitus on pakostakin myös niin loiva, ettei lännen suunnasta ajorataa tulevan autoilijan tarvitse juuri edes hidastaa jatkaessaan suoraan ympyrän läpi. 
Tällä risteysalueella käytettävissä oleva tila ei mitenkään riitä siihen, että liikenneympyrästä saataisiin muotoiltua sellainen, että rakennettu infrastruktuuri ohjaa tienkäyttäjiä toivottuun käytökseen. Koska kunnollista ratkaisua tähän ei mahduta toteuttamaan, ympyrää ei tule rakentaa ollenkaan.

Muutosehdotukset

Asemakeskuksen valmistumisen jälkeen suunnittelualue tulee olemaan yksi Oulun kaupungin keskeisimpiä liikennealueita, joten tämän suunnitelman ratkaisuilta tulee odottaa erityisen korkeaa laatua. Keskustavision ja SUMP:n mukaisesti liikennesuunnittelussa tulee priorisoida kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Tämä tarkoittaa sitä, että autoilulle varattua katutilaa on vähennettävä siellä, missä tilaa tarvitaan jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseen. Tällä suunnittelualueella autoille varattua tilaa on vähennettävä, jotta muille kulkumuodoille saadaan hyvät olosuhteet. Alueella tarvitaan jatkossakin tilaa kadunvarsipysäköinnille, taksitolpille sekä jakeluliikenteen lastauspaikoille, minkä vuoksi paras tapa olisi vähentää alueen läpi kulkevalle autoliikenteelle varattua tilaa.

Hallituskatu

Katusuunnitelman toimivuuden arviointi on Hallituskadun osalta vaikeaa, kun suunnitelmassa on vain yksittäinen kahden korttelin mittainen katuosuus. Kivisydämen ajoramppi rajoittaa huomattavasti käytettävissä olevia vaihtoehtoja Mäkelininkadun ja Uudenkadun välisellä osuudella. Tämän katuosan sekä Uudenkadun risteysalueen ratkaisu määrittää pitkälti myös nyt käsiteltävänä olevalla osuudella käytettävän ratkaisun. Pyöräliikenteen reitin toimivuuden kannalta on erittäin olennaista, että Hallituskadun eri kortteliväleillä on yhtenäiset ja yhteensopivat pyöräliikenteen järjestelyt.

Ennen kuin suunnitelma voidaan hyväksyä, tulee päätöksentekijöillä olla käsitys, millaisena koko Nallibaanan osuus Raksilasta Pakkahuoneenkadun pyöräkadulle tulee rakentumaan. Pieninä paloina ilman selkeää ja laadukasta kokonaissuunnitelmaa rakentamalla päädytään pahimmillaan lopputulokseen, jossa pyöräliikenteen reitti on katkonainen, sujuvuudeltaan huono ja  jopa vaarallinenkin. 

Ehdotamme, että tähän katusuunnitelmaan lisätään samaan aikaan käsiteltäväksi Mäkelininkadun ja Uudenkadun välinen osuus ja Uudenkadun ja Hallituskadun risteysalue. Hallituskadun pyöräliikenteen järjestely on myös toteutettava yhdellä kertaa koko katuosuudelle, jotta ratkaisu on toimiva. Katusuunnitelman yhteydessä tulee esittää hyväksyttäväksi myös Nallibaanan yleissuunnitelma koko Raksilan ja Pakkahuoneenkadun pyöräkadun väliselle osuudelle, jotta voidaan varmistaa baanareitin jatkuminen kauttaaltaan laadukkaana.

Ratkaisuvaihtoehdot Hallituskadulla

Esitämme kolme vaihtoehtoista ratkaisua Hallituskadulle. Vaihtoehto 1 on meidän ensisijainen ehdotuksemme, joka mielestämme takaa parhaat jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteet ja toteuttaa parhaiten Oulun keskustavision ja SUMP:n liikenteellisiä tavoitteita. Vaihtoehdot 2 ja 3 ovat myös pyöräliikenteen kannalta toimivia, mutta emme pidä niitä kokonaisuutena yhtä hyvinä kuin ensimmäistä ratkaisuvaihtoehtoa.

Hallituskatu, ensisijainen vaihtoehto 1: kaksisuuntainen baana ja yksisuuntainen ajorata 

Ehdotamme ensisijaisena ratkaisuvaihtoehtona Hallituskadulle kaksisuuntaista baanaa ja yksisuuntaista ajorataa. 

Vain yhdellä puolella katua olevaa kaksisuuntaista pyörätietä ei pidetä Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeessa yleisesti tiiviisti rakennetulle alueelle soveltuvana ratkaisuna, etenkin sen aiheuttamien risteysalueiden turvallisuusriskien vuoksi. Tässä katusuunnitelmassa on kuitenkin kyseessä baanaverkkosuunnitelmassa varatun ja muilta osin todennäköisesti täysin kaksisuuntaisilla järjestelyillä toteutuvan Nallibaanan osa, joten kaksisuuntainen pyörätie voi pääreitin yhtenäisyyden vuoksi olla tällä alueella hyväksyttävä ratkaisu. Tämä edellyttää kuitenkin erityistä panostusta risteysalueiden turvallisuuteen sekä sitä, että varmistetaan baanan rakentuminen yhtenäisenä välille asematunneli–Uusikatu–Isokatu. Isonkadun kautta saadaan luonteva jatkoyhteys Pakkahuoneenkadun pyöräkadulle. Koska Uudenkadun ja Mäkelininkadun välinen osuus on Nallibaanan kriittisin osuus, nyt käsiteltävä katusuunnitelma tulee laajentaa vähintään Uudenkadun risteykseen asti.  (Kuva 3 alempana)

Hallituskadun pyöräliikenteen järjestelyistä ei saada toimivia ja selkeitä, mikäli Mäkelininkadun ja Uudenkadun välille jäävät nykyiset pyöräkaistat. Puolen vaihto Hallituskadun eteläpuolella olevalta pyöräkaistalta liikenneympyrän kautta pohjoisreunan pyörätielle on hankala. Liikenneympyrää ei käytettävissä olevan tilan puitteissa mahdu rakentamaan sellaiseksi, että infra rakenteellisesti ohjaisi pyöräilijöitä ajamaan toivotulla tavalla, joten ympyrää ei tule rakentaa ollenkaan. Varsinkaan muualle kuin asematunneliin matkalla oleva pyöräilijä ei todennäköisesti vaihtaisi toiselle puolelle tietä yhden korttelin matkalle. Osa pyöräilijöistä jatkaisi matkaansa ajoradalla, osa siirtyisi jalkakäytävälle ja osa ajaisi pyörätietä pohjoisreunalla. Tämä tekisi kadun liikenneympäristöstä hyvin sekavan. Katua ei tule siis jättää väliaikaisestikaan tällaisen liikennöinnin varaan. Mikäli ratkaisu perustuu kaksisuuntaiseen pyörätiehen, baana on rakennettava kerralla vähintään Asematunnelin ja Uudenkadun välille.

Hallituskadun pohjoisreunalle rakennettavan baanan vaatima tila edellyttää, että länteen päin menevä ajokaista poistetaan väliltä Mäkelininkatu–Uusikatu ja Hallituskatu muutetaan autoliikenteelle yksisuuntaiseksi vähintään tällä osuudella. Jotta ei rasitettaisi pyöräkaduksikin ajateltua Mäkelininkatua ylimääräisellä autoliikenteellä, on tässä yhteydessä järkevää muuttaa Hallituskatu yksisuuntaiseksi koko välillä Uusikatu–Rautatienkatu. Autoliikenteelle ei tästä aiheutuisi merkittävää haittaa. Länteen päin kulkeva autoliikenne sekä citybussit voisivat käyttää korvaavana yhteytenä toiseen suuntaan yksisuuntaista Asemakatua, joten Hallituskadun saavutettavuus ei tässä ratkaisussa merkittävästi heikkenisi.

Kaksisuuntaisen pyörätien ongelma tiiviisti rakennetulla alueella on risteämäkohtien vaarallisuus. Autoilija ei useinkaan osaa huomioida pyörätieltä oikealta ajoradan liikenteen vastaisesti lähestyvää pyöräilijää. Tällaisissa ja vastaavissa paikoissa juuri on Oulussakin kuollut viime vuosina pyöräilijöitä, ja kyseessä on tutkimusten mukaan selkeästi yleisin autoilijan ja pyöräilijän välinen onnettomuustyyppi tiiviisti rakennetulla alueella. Siksi vaaditaan erityistä panostusta risteyksien turvallisuuteen. Mäkelininkadun ja Koulukadun ylitykset tulee toteuttaa ylijatkettuina ja korotettuina pyöräteinä, jotta yhtä puolta kadun reunalla kulkemisen riskitekijää saataisiin vähennettyä. Baanan kääntyessä asematunneliin, pyörätien tulee jatkua Rautatienkadulle. Junilta purkautuvien suurten jalankulkijavirtojen vuoksi pyörätien ja jalkakäytävän tulee olla eroteltuina tälläkin osuudella. 

Kuva 3. Periaatekaavio Hallituskadusta, jolla on kaksisuuntainen baana pohjoisreunalla.

Mielestämme tämä ensisijaisena esittämämme vaihtoehto toteuttaisi parhaiten Oulun keskustavision ja SUMP:n tavoitteita käyttäen tehokkaasti rajallista katutilaa:

  • Jalankulun olosuhteet ja sujuva yhteys asematunneliin olisi turvattu. 
  • Pyöräliikenteelle syntyisi sujuva ja yhtenäinen baanayhteys keskustan läpi. 
  • Yksisuuntainen ajorata vähentäisi läpiajavaa autoliikennettä mikä rauhoittaisi liikenneympäristöä miellyttävämmäksi kaikille käyttäjille ja helpottaisi asiointia Hallituskadulla. Autoille varattua tilaa vähennettäisiin juuri kaikista haitallisimmasta kohteesta, eli läpiajoliikenteestä.
  • Yksisuuntainen ajorata mahdollistaisi sen, että Hallituskadun kadunvarsipysäköinti voitaisiin toteuttaa vinopysäköintinä, jolloin Hallituskadulle voisi jäädä autoilijoille merkittävästi enemmän kadunvarsipaikkoja nopeaan asiointiin kuin nykyisessä suunnitelmassa
  • Hallituskadun yksisuuntaisuus vähentäisi Uusikadun ja Hallituskadun risteysalueen ruuhkaisuutta
  • Korttelin päässä toiseen suuntaan yksisuuntainen Asemakatu toimisi korvaavana yhteytenä lännen suuntaan menevälle autoliikenteelle, jolloin Hallituskadun saavutettavuus ei merkittävästi heikkenisi mistään suunnasta
  • Citybussien reitti länteen päin kuljettaessa muutettaisiin Asemakadulle. Pysäkkien siirto yhden korttelin päähän ei vaikuttaisi joukkoliikenteen saavutettavuuteen merkittävästi.
  • Jakeluliikenteen lastauspaikat voitaisiin osoittaa Mäkelininkadun ja Koulukadun varteen.

Hallituskatu, vaihtoehto 2: Pyöräkatu

Vaihtoehtona on Hallituskadun itäosan rakentaminen pyöräkatuna. Tämä vähentää selkeästi ajoneuvoliikenteen (pyörä- ja autoliikenne) tilan tarvetta Hallituskadulla, ja vapauttaa nykyistä suunnitelmaa enemmän katutilaa käytettäväksi muihin tarpeisiin (esimerkiksi lisätilaa jalankululle ja pysäköinti- ja lastauspaikoille). (Kuva 4)

Pyöräkadun toimivuus edellyttää sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, että Hallituskadun läpiajavan autoliikenteen määrä pysyy vähäisenä ja nopeus maltillisena. Pyöräkadulle pitää toteuttaa selkeä ja sujuva risteysjärjestely pyöräliikenteelle Asematunnelin suuaukon suuntaan. Pyöräkadun pääsuunnalla täytyy myös olla etuajo-oikeus sivukatuihin nähden. Pyöräkaturatkaisussa ei tarvita nyt suunnitelmassa olevaa liikenneympyrää.

Mäkelininkadun ja Uudenkadun välillä autoliikenteen määrä Kivisydämestä Uudellekadulle on jo nykyään niin suuri, ettei pyöräkatu ole kyseisellä risteysalueella enää turvallinen ja pyöräliikenteen kannalta sujuva vaihtoehto. Risteysalueelle pyöräliikenteen järjestely tulisi toteuttaa yksisuuntaisina pyöräteinä. Tämän vuoksi pyöräkatuvaihtoehto käytännössä edellyttää autoliikenteen katkaisemista Uudenkadun ja Mäkelininkadun välisellä osalla ja yksisuuntaisia pyöräteitä tällä osuudella.

Kuva 4. Periaatekaavio pyöräkadusta

Hallituskatu, vaihtoehto 3: Yksisuuntaiset pyörätiet 

Kolmas vaihtoehto on, että Hallituskadun pyöräliikenne toteutetaan yksisuuntaisilla pyöräteillä. Tämä on vaihtoehdoista ainoa, joka voisi väliaikaisesti toimia yhdessä Uudenkadun ja Mäkelininkadun välille jäävien pyöräkaistojen kanssa. 

Yksisuuntaisten pyöräteiden leveys pääreittitasoisella väylällä tulee olla vähintään 2,5 metriä (Pyöräliikenteen suunnitteluohje, sivu 76). Tämä tarkoittaa valmiiksi rakennettuna autoliikenteen katkaisemista väliltä Mäkelininkatu–Uusikatu. Kivisydämen liikenteelle Hallituskadun autoliikenteen poistamisella Uudenkadun liittymästä olisi huomattavaa etua risteyksen ruuhkaisuuden vähentyessä.

Yksisuuntaisia pyöräteitä tulee jatkaa Hallituskadulla aina Rautatienkadulle asti. Asematunnelin suuaukon kohdalle tulee tehdä kaksisuuntainen pyöräilijöiden ylityspaikka, mikä mahdollistaa myös sujuvan pyöräily-yhteyden asematunnelin ja Rautatienkadun välille. Ylityspaikan yhteyteen voi toteuttaa suojatien, mikä parantaa jalankulun yhteyksiä Hallituskadun etelälaidalle.

Hallituskadun suuntaiselle pyöräilyn pääreitille tulee myös antaa etuajo-oikeus Mäkelininkadun ja Koulukadun risteyksissä, kuten muillakin baanatasoisilla reiteillä on toimittu alempiluokkaisten katujen risteyksissä. Baanan rakentaminen muuttaa katutilan luonteen niin, että sivukatujen väistämisvelvollisuus on perusteltu. Yksisuuntaisessa ratkaisussa ei tarvita liikenneympyrää Hallituskadulle.

Rautatienkatu

Rautatienkadun suunnittelussa tulee myös noudattaa keskustavision ja SUMP:n periaatteita. Rautatienkatu kuuluu keskustan pyöräliikenteen pääverkkoon, jolloin suunniteltu 2,85m leveä kaksisuuntainen pyörätie on selkeästi alimittainen pyörätien liikenteelliseen merkitykseen nähden. Pyörätien tilavaraukseen kuuluu olennaisena osana myös varaus pyöräliikenteen ryhmitysalueille risteyksissä. Tässä suunnitelmassa Rautatienkadun pyörätien tilavaraus risteysalueella on aivan liian pieni ja sen vuoksi ryhmitysalueita ei ole ollenkaan tehty. (kuva 5)

Kuva 5. Rautatienkadun itäreunan pyörätielle ei ole varattu tarpeeksi tilaa, joten ryhmitysalueet on jätetty kokonaan toteuttamatta. Ajoradan ylitystä odottava pyöräilijä tukkii pyörätien. Oikealla kuva Väyläviraston ohjeen mukaisesta ratkaisusta (sivulla 150).

Mielestämme kaksisuuntainen pyörätie ei ylipäätään ole Rautatienkadulle hyvä ratkaisu. Kaksisuuntainen pyöräliikenne vilkkaassa ympäristössä on risteysalueilla turvallisuusriski. Rautatienkadun itäpuolella ei ole ajoratojen risteyksiä, vaan verrattain huonoilla näkymillä olevia pihaliittymiä ja ajoväyliä parkkihalleihin. Silti sama turvallisuusriski on vilkkaalla alueella olemassa näissäkin risteämisissä. 

Rautatienkadulla ei myöskään ole Hallituskadun tilanteen tapaan samanlaista verkon yhtenäisyyteen tai sujuvuuteen liittyvää perustetta toteuttaa kaksisuuntainen pyörätie. Rautatienkadun pyörätie on suunnitelmissa kadun itäpuolella, jolloin kadun suuntainen pyöräliikenne joutuu vaihtamaan puolta sekä pohjoisen että eteläisen alikulun kohdalla. Kaksisuuntainen pyörätie yhdistyy siis hyvin huonosti alueen muuhun pyörätieverkkoon.

Ehdotamme, että Rautatienkadulle toteutetaan yksisuuntaiset pyörätiet ajoradan molemmin puolin. Yksisuuntaiset pyörätiet ovat tilatehokkaita ratkaisuja, ja ne tukevat kaksisuuntaisia pyöräteitä paremmin yhteyksiä muuhun pyörätieverkkoon. Yksisuuntainen järjestely ei poista kaikkia Rautatienkadun suuntaisen pyöräliikenteen tarpeettomia puolenvaihtoja, mutta vähentää niitä kuitenkin selkeästi vain yhdelle puolelle toteutettuun kaksisuuntaiseen pyörätiehen verrattuna.

Nykyisessä suunnitelmaehdotuksessa Rautatienkadun itäpuolen jalkakäytävä on Postiaukion pohjoispuolella selkeästi alimittainen. Rautatienkadun itäpuolen jalkakäytävän riittävä leveys on myös turvattava. Tämä vaatii suunnittelussa Keskustavision ja SUMP:n linjausten noudattamista, eli autoille varattua tilaa on paikoin vähennettävä jalankulun ja pyöräilyn laadukkaiden olosuhteiden toteuttamiseksi. Tarvittava lisätila täytyy ottaa kaventamalla Rautatienkadun ajorataa (7,0 metrinen ajorata on 30 km/h jalankulkupainotteisella alueella selkeästi ylileveä) ja muuttamalla vinopysäköintiruutuja kadun suuntaisiksi ruuduiksi. Rautatienkadun ajorata ruuhkautuu jo nykyisillä autoliikennemäärillä päivittäin, eikä kadun sujuvuuden parantamiseen ole käytettävissä yhtään enempää tilaa. Oulun keskustan kasvaessa Rautatienkatua ei kannata kehittää autoilun läpiajokatuna, jollainen se nyt on.

Kulkutapojen erottelu suunnittelualueella

Suunnitelmassa on koko alueella eroteltu jalankulku ja pyöräliikenne toisistaan, mikä onkin keskusta-alueella ainoa oikea ratkaisu. Suunnittelussa on myös toteutettu hyvää periaatetta, jossa pyöräilylle ja jalankululle tarkoitetut väylät on pinnoitettu selkeästi erilaisella pintamateriaalilla. Se lisää osaltaan liikenneympäristön selkeyttä, mutta tiiviisti rakennetussa ympäristössä vilkkaalla jalankulkualueella materiaaliero ei yksinään riitä toteuttamaan riittävää erottelua.

Ehdotamme, että jalkakäytävät ja pyörätiet erotellaan rakenteellisesti (välikaistalla tai tasoerolla) koko suunnittelualueella, aivan kuten Väyläviraston suunnitteluohje sivulla 39 suosittelee:

Tiiviisti rakennettu liikenneympäristö sijaitsee yleensä kaupungin tai kunnan keskusta-alueella tai aluekeskuksessa. Rakennus tai pysäköintialue rajaa katutilaa. Pyöräliikenteen väylän ja tontin välissä ei yleensä ole viherkaistaa. Tiiviisti rakennetussa liikenneympäristössä on paljon määränpäitä ja toimintoja, joihin tulee päästä pyörällä. Katutilassa on yleensä paljon jalankulun kohteita, mikä korostaa tarvetta jalankulun rakenteelliselle erottelulle. (Pyöräliikenteen suunnitteluohje. 4.1.2. Liikenneympäristön määrittelyt)

Winter Bike To Work Day 2021, pandemic edition

Talvipyöräilyn huumaa Oulussa
Pyöräilyä Aleksanterinkadun ajoradalla noin vuonna 1976. Kuva: Timo Takala.

Kansainvälinen Winter Bike To Work Day 2021 järjestetään perjantaina 12. helmikuuta.

Ole mukana nostamassa Oulu talvipyöräilyn pääkaupungiksi ja ilmoittaudu vaikka heti mukaan osoitteessa https://winterbiketoworkday.org/ ja merkitse paikka, jossa käyt mielelläsi pyörällä.  Voit teeman mukaisesti pyöräillä töihin, kouluun, tai käydä pienellä lenkillä ihan muuten vain.

Tapahtuman kunniaksi Oupo ry järjestää kuvakisan, jossa jaetaan pyöräilyn iloa talvisessa Oulussa. Kisaan voit osallistua ottamalla pyöräilyteemaisen kuvan tai videon, postaamalla sen Twitteriin, Instagramiin tai Facebookiin ja merkitsemällä sen aihetunnisteella #winterbikeOulu. Postauksesi on oltava julkinen. Palkitsemme parhaan talvipyöräilyaiheisen postauksen Oupon t-paidalla! Kisa-aika alkaa heti ja päättyy perjantaina 12.2. puolilta öin. Kaikki 1.2.–12.2.2021 postatut kuvat ovat kisassa mukana. Kuvien määrässä henkilöä kohti ei ole rajaa. Voittajaan ollaan yhteydessä kyseistä somekanavaa käyttäen.