Muistutus: Joutsentie-Paljetie liittymän liikennevalojen rakennussuunnitelma ja katusuunnitelma

Paljetien risteys pyöräilijän perspektiivistä.
Paljetien risteys.

Oupo ry toimitti muistutuksen Oulun kaupungille Joutsentie-Paljetie liittymän liikennevalojen rakennus- ja katusuunnitelmasta ja nosti siinä esiin näkökulmia pyöräiliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Muistutuksen sisältö on luettavissa kokonaisuudessaan alla.

Muistutus

Suunnitelmanumero: OUKA/306/2021

Olemme tutustuneet Joutsentie-Paljetie liittymän liikennevalojen rakennussuunnitelmaan. Paljetien pohjoisen haaran ylittävä pyörätien jatke on Oulun vaarallisimpia paikkoja pyöräilijälle. Kiitämme kaupunkia siitä, että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta aiotaan paikassa parantaa. Haluamme esittää muutamia näkökohtia hankkeen jatkosuunnitteluun.

Katusuunnitelman esitystavasta

Nähtäville asetetuissa asiakirjoissa on periaatteellinen ongelma. Suunnitelmassa esitetään, että risteys muutetaan liikennevalo-ohjatuksi, mutta mitään liikennevaloihin liittyvää ei ole nähtävillä olevissa asiakirjoissa paitsi se vähä, mitä selostuksessa lukee (liikennevalot ovat kolmivaiheiset). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 § mukaan katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet. Nähtävillä olevasta aineistosta eivät käy ilmi liikennevaloihin liittyvät oleelliset asiat kuten valojen vaiheet, mahdollinen nuolivalon käyttö, ilmaisimet, liikennevalopylväiden sijainnit, eri opastimien käyttö jne.
Samoin jätetään arvattavaksi esimerkiksi, millaiset tarkalleen ovat ajoradan ja pyörätien liittymäpinnat, millaisia ovat jotkin risteykseen tulevat ajokaistat ja millainen on kuivatus vaikkapa ajoradan ja pyörätien liittymissä. Nämä ovat edellä mainitun asetuksen katusuunnitelmalta edellyttämiä oleellisia asioita.

Liikennevalojen rakentamisesta

Liikennevalo-ohjattu liittymä ei polkupyöräilyn näkökulmasta ole erityisen toivottu liittymätyyppi. Valo-ohjaukseen siirtyminen vähentää joitain onnettomuustyyppejä. Pyöräilijöiden kannalta ongelmana ovat liikennevalojen aiheuttamat pysähtymiset, mutta myös liittymätyypin jättämä mahdollisuus vakaviinkin onnettomuuksiin. Yleisesti käytössä olevalla kolmivaiheohjauksen ajoituksella vihreillä etenevä pyöräilijä tai jalankulkija voi törmätä oikealle kääntyvän auton kanssa. Oulussakin on tällä ohjaustavalla toteutetuissa liittymissä tapahtunut jopa kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. 


Käytössä oleva liikennevalojen suunnitteluohje LIVASU 2016 on tehty maantieolosuhteisiin, missä jalankulku ja pyöräily on vähäistä. Tästä taustasta johtuen ohje keskittyy autojen keskinäisten onnettomuuksien vähentämiseen ja painottaa vasemmalle kääntyvien autovirtojen turvaamista erillisellä vaiheella. Vanhemmissa ohjeissa vielä muistutettiin “nopean pyöräilijän ja samanaikaisesti oikealle kääntyvän auton välisestä törmäysuhasta”, mutta viimeisimmässä suunnitteluohjeen painoksessa varoitusta ei enää tuoda esille yhtä selvästi. Kyseessä olevassa liittymässä mainittu uhkakuva on hyvin ilmeinen.


LIVASU 2016:sa on pyöräilyä ja jalankulkua turvaava ohje:  ”Suojateiden, joiden suuntaan kääntyvä ajoneuvoliikenne saa vihreää samanaikaisesti suojatien kanssa, kohdalla liittymägeometria suunnitellaan siten, että kääntyvien ajoneuvojen nopeudet pysyvät riittävän alhaisina (LIVASUn kohta 7E-1) ja autoilijan näkemä suojatielle saapuvan kevyen liikenteen suuntaan on riittävä. Jos tämä ei ole mahdollista, ajoitetaan suojatie eriaikaiseksi suojatien suuntaan kääntyvän ajoneuvoliikenteen kanssa (LIVASUn kohta 7G-2).”  Käsiteltävänä olevan kaltaisissa liittymissä oikealle käännyttäessä autoilijan näkemä pyörätielle ei tunnetusti ole riittävä kuorma- ja pakettiautoista, mikä juuri tekee näistä vaarallisia pyöräilijöille ja jalankulkijoille jos vihreät ovat samassa vaiheessa. 


Koska liikennevalo-ohjausta joudutaan paikoin edelleen käyttämään, Oulun tulisikin irtautua maanteiden ohjeesta ja suunnitella itsenäisesti pyöräilijälle ja jalankulkijalle turvallisia liikennevaloristeyksiä. Nähtävillä olevassa risteyksessä oikealle kääntyvien erillisohjaus olisi mahdollista toteuttaa säilyttämällä autolla vasemmalle kääntymisen kielto. Kieltoon on jo totuttu, joten haitta kiellon jatkumisesta olisi pieni, mutta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden paraneminen olisi merkittävä.

Painonapeista suunnitelmassa

Kun liikennevalojen suunnittelua koskevia tietoja ei ole asetettu nähtäville, on arvattava, että liikennevalot suunnitellaan tyypilliseen tapaan, mikä tarkoittaa painonappeja ja yhden puolen pylväitä pyörätien ja ajoradan rajapinnassa noin 50 sentin päässä ajoradan reunasta. Liikennevalot tulee suunnitella niin, että ne ovat jalankulkijoille ja pyöräilijöille esteettömät ja sujuvat samaan tapaan kuin autoliikenteelle. On myös pidettävä huoli, että pyörätiellä on mahdollista noudattaa tieliikennelakia kuten ajoradalla.


Lähtökohtaisesti pyöräilijän ei pitäisi koskaan joutua painamaan nappia saadakseen pyynnön liikennevaloihin. Liikennevalojen suunnitteluohjeen LIVASU (2016) mukaan pyöräliikenne ilmaistaan liikennevaloissa silmukoin, tutkin ja infrapunailmaisimin – vain jalankulkua voidaan ilmaista painonapein. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on (uuden Väyläviraston ohjeenkin mukaan) ensisijaisesti pyöräliikenteen väylä, joka tulee rakentaa pyörätienä, ei jalkakäytävänä. Painonappien käyttö heikentää oleellisesti pyöräliikenteen sujuvuutta, kun pyöräilijä joutuu pysähtymään lähes jokaisessa liikennevaloristeyksessä. Pyöräliikenne tulee aina tunnistaa jokaisesta tulosuunnasta muuten kuin painonapeilla.

Oupo kysyi liikennevalojen toteutuksesta suunnitelmasta vastaavalta liikenneinsinööriltä. Hänen mukaansa suunnitelmassa noudatetaan Oulun seudun liikennevalojen yleissuunnitelmaa. Tämän mukaan Joutsentien ollessa pääsuunta, sen ylittävän suojatien liikennevalot varattaisiin painonapista vihreiksi. Paljetien ylittävät suojatiet varustettaisiin myös painonapein, mutta ne saisivat vihreän Joutsentien suuntaisen autoliikenteen oheispyyntönä yöaikaa lukuun ottamatta.

Oheispyyntö tarkoittaa, että suojatien jalankulku- tai pyöräopastimen vihreä valo riippuu ajoradan autoliikenteestä. Tämä toimii yleensä kohtalaisesti päiväaikaan, jolloin ajoradalla yleensä on liikennettä. Ongelmia voi kuitenkin tulla etenkin hiljaisen liikenteen aikaan, jolloin oheispyyntöä ei ajoradalta saa eikä omaa pyyntöä voi antaa kuin painonapilla. Silloin pääsuunnankin pyöräily voi edellyttää painonapin painamista. Tämä on nurinkurista siinä mielessä, että hiljaisen liikenteen aikaan vihreän valon pyytäminen tuntuu kaikkein turhimmalta. Yöaikaan oheispyyntö olisi Malon vastauksen perusteella kytketty pois, joten yöllä olisi painettava nappia joka tapauksessa. Näyttää siltä, että yöajan ohjelmalla priorisoidaan vahvasti autoliikennettä.

Vaadimme, että pääsuunnan pyöräliikenne tunnistetaan muuten eli esimerkiksi silmukoilla, tutkilla tai muilla ilmaisimilla, kuten Liikennevalojen suunnitteluohjeen LIVASU (2016) toteaa. Pyörätiellä kulkevan pyöräilijän on saatava oma pyyntö helposti niin, ettei ajonopeutta tarpeettomasti tarvitse hidastaa, kuten ajoradalla. Pyöräliikenteen sujuvuutta parantaisi merkittävästi pääsuunnan suojatielle asetettava lepovihreä. Tämä vähentäisi pyöräilijän turhia pysähdyksiä etenkin hiljaiseen aikaan. Lepovihreä oikein toteutettuna ei merkittävästi heikennä myöskään autoliikenteen sujuvuutta.

Aiempien keskustelujen perusteella on kuitenkin todennäköistä, että pyöräliikennettä ei haluta tunnistaa muuten kuin painonapeilla, ainakaan muualla kuin pääreitillä. Jos painonapit otetaan käyttöön, tulee painonappien olla pyörätien oikealla puolella, sillä pyörätiellä tulee tieliikennelain mukaan noudattaa oikeanpuoleisen liikenteen ryhmittymissääntöjä, aivan kuten ajoradalla. Vasemmalla oleva painonappi pakottaa pyöräilijän rikkomaan tieliikennelakia ja on verrannollinen siihen, että autolla ajaessa risteyksessä pitäisi pysähtyä vastaantulevien kaistan reunaan saadakseen pyynnön valoihin. Suunnittelussa tulee aina varmistaa, että infra mahdollistaa tieliikennelain mukaisen ja sujuvan toiminnan pyöräilijälle, samalla tavalla kuin autoilijalle.

Painonapin sijainti on myös esteettömyyskysymys. Puolen metrin päässä ajoradan reunasta oleva nappi on hankala painaa, jos on liikkeellä lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla ja jopa mahdotonta painaa, jos ajaa erikoispyörää kuten laatikkopyörää. Oikea paikka painonapille on vähintään 1,5 metriä ajoradan reunasta, jotta vaunut, apuvälineet ja polkupyörä mahtuvat napin äärelle ilman, että joutuvat työntymään ajoradalle.

Pyörätien jatkeen tasauksesta

Katusuunnitelmaselostuksessa on todettu, että muun muassa suojatieylityksissä ei ole korkeustasoeroja esteettömyyden vuoksi. Siitä, miten pyörätien jatke Paljetien risteyksen pohjoispuolella on ajateltu toteutettavaksi, ei selviä tarkkaa tietoa suunnitelman liitteenä olevista kartoista tai katusuunnitelmaselostuksesta. Suunnitelmassa on useita eri reunakiviviivoja juuri pyörätien ja ajoradan liittymäkohdissa.

Risteysnäkymä Paljetien ylittävältä pyörätieltä.
Joutsensillan suunnasta Paljetien ylittävälle pyörätien jatkeelle saapuva pyöräilijä tulee alamäkeä siltaa pitkin ja se on suunniteltava pyöräilijän kannalta mahdollisimman turvalliseksi.

Joutsensillan suunnasta Paljetien ylittävälle pyörätien jatkeelle saapuva pyöräilijä tulee alamäkeä siltaa pitkin. Ajoradan ja pyörätien saumakohdassa nopeasti muuttuva asfaltin tasaus ja reunakivet muodostavat nopeasti etenevälle pyöräilijälle selkeän kaatumisriskin. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että tämän pyöräilyn pääreittiin kuuluvan pyörätien jatkeen tasaus suunnitellaan pyöräilijän kannalta mahdollisimman turvalliseksi. Ehdotamme, että pyörätien jatke toteutetaan samalla tavalla kuin Mäntylän baanan pyörätien jatkeet, eli pyörätie asfaltoidaan niin, ettei ajoradan ja pyörätien saumakohtaan tule pyöräilijää täräyttävää asfaltin saumakohtaa tai reunakiveä. Ajoradan asfalttia rakennetaan natsan verran pyörätien puolelle, samoin kuin Mäntylän baanan suunnitteluratkaisussa on edellytetty. Tämä tarkoittaisi ajoradankin osittaista uudelleenasfaltointia.

Winter Bike To Work Day 2021, pandemic edition

Talvipyöräilyn huumaa Oulussa
Pyöräilyä Aleksanterinkadun ajoradalla noin vuonna 1976. Kuva: Timo Takala.

Kansainvälinen Winter Bike To Work Day 2021 järjestetään perjantaina 12. helmikuuta.

Ole mukana nostamassa Oulu talvipyöräilyn pääkaupungiksi ja ilmoittaudu vaikka heti mukaan osoitteessa https://winterbiketoworkday.org/ ja merkitse paikka, jossa käyt mielelläsi pyörällä.  Voit teeman mukaisesti pyöräillä töihin, kouluun, tai käydä pienellä lenkillä ihan muuten vain.

Tapahtuman kunniaksi Oupo ry järjestää kuvakisan, jossa jaetaan pyöräilyn iloa talvisessa Oulussa. Kisaan voit osallistua ottamalla pyöräilyteemaisen kuvan tai videon, postaamalla sen Twitteriin, Instagramiin tai Facebookiin ja merkitsemällä sen aihetunnisteella #winterbikeOulu. Postauksesi on oltava julkinen. Palkitsemme parhaan talvipyöräilyaiheisen postauksen Oupon t-paidalla! Kisa-aika alkaa heti ja päättyy perjantaina 12.2. puolilta öin. Kaikki 1.2.–12.2.2021 postatut kuvat ovat kisassa mukana. Kuvien määrässä henkilöä kohti ei ole rajaa. Voittajaan ollaan yhteydessä kyseistä somekanavaa käyttäen.