Oulun polkupyöräilijät ry oli läsnä Suomi pyöräilee -tietoiskussa yhden hallituksen jäsenen voimin. Tilaisuudessa julkistettiin vuoden pyöräilykunta – onnittelut Joensuuhun!
Oulussa osataan, mutta ei olla innostuneita?
Tietoiskun ohjelma sisälsi tietysti muutakin kuin voittajan julkaisun. Reiluun kahteen tuntiin mahtui kuusi esiintyjää, joiden mielenkiintoiset aiheet vaihtelivat pyöräilyn ja kuluttajuuden suhteesta sekä talvikunnossapidosta pyörällä maanosan halki matkustamiseen.
Kalle Vaismaa Tampereen teknillisen yliopiston alaisuudessa toimivasta liikenteen tutkimuskeskus Vernestä esitelmöi talvikunnossapidon parhaista käytännöistä. Oulukin oli esimerkeissä mukana, positiivisessa ja negatiivisessa valossa: Oulu loistaa pyöräväylillään, jotka sijoittuvat etäälle muista väylistä. Lunta ei näet tarvitse kuljettaa pois väylien varresta, tulipa sitä kuinka paljon tahansa. Lumen kuljettaminen on kallista, mutta meillä se mahtuu erillään kulkevien väylien laidoille. Muualla ollaan kuitenkin kekseliäämpiä. Vaismaan mukaan Oulu erottui joukosta, voisiko sanoa, leipiintyneisyyden vuoksi. Talvikunnossapitoa tehdään totutulla tavalla, eikä intoa uusien toimintatapojen kehittämiseen ole.
Kekseliäästä talvikunnossapidosta Vaismaa nosti esimerkiksi Ruotsin Linköpingin, missä muun muassa kokeillaan pyöräteiden lämmitettyä hiekoitusta. Oletettavasti lämmin hiekka sulattaa ja jäätyy polanteeseen kiinni, jolloin hiekote pysyy paikoillaan kitkaa parantaen. Erilaisia kokeiluja seurataan ja niiden tuloksien mukaan toimitaan. Kööpenhaminassa Tanskassa pyöräteiden kuntoa valvotaan ympäri vuorokauden kahden työntekijän voimin erityisestä valvomosta. Valvomolla on käytössään Tanskan ilmatieteen laitoksen ajantasainen säätieto, jonka perusteella kunnossapitotyöntekijät pyydetään liikkeelle jo ennen varsinaista säätapahtumaa.
Pyöräilijät ovat merkittävä kuluttajaryhmä
Miksi kulutuksen ja pyöräilyn suhdetta tulee pohtia? Kysytäänpä sittenkin, että kuinka kaupan alan toimijat voisivat palvella pyöräilijöitä paremmin?
Sara Lukkarisen (Motiva Oy) mukaan tutkimuksia pyöräilyn ja kulutuksen suhteesta ei ole juurikaan tehty, meilläpäin ei lainkaan. Muualla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että pyöräilijät kuluttavat yhtä paljon kuin autoilijat asioidessaan ruokakaupoissa. Erona autoilijoihin on käyntien tiheys: autolla ostetaan enemmän kerralla, pyöräilijät käyvät useammin. Vaikuttaisi siis siltä, että kaupanpitäjien tulisi ottaa pyöräilijät tosissaan.
Keinoja pyöräilijöiden kauppamatkojen lisäämiseksi on Lukkarisen mukaan useita. Pyörätelineiden laadussa on monilla parantamisen varaa, mutta myös ajo-ohjeiden ja opasteiden tulisi olla kunnossa. Entä ostoksien kuljetus? Maailmalta löytyy esimerkkejä kaupoista, jotka tarjoavat ostoksien kotiinkuljetusta tai peräkärryn lainaamista kuljettamista varten.
Pyöräilyn taloudellinen hyöty
Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen esitteli pyöräilyn taloudellisen hyödyn laskentaa. Tätä niin sanottua HEAT-laskentaa voidaan hyödyntää etenkin pyöräilyn edistämisen perustelussa. Raha puhuu. Säästöä syntyy ennen kaikkea arkiliikunnan vaikutuksista kansanterveyteen.
Tilaisuudessa esiteltiin myös taitosta tuoreeltaan saatu ohje taloyhtiön tiloihin hylättyjen pyörien käsittelystä, josta kirjoitimme jo.
Lisätietoa: Suomi pyöräilee -hanke
