Keskustavisio 2026–2040

Olemme tutustuneet Keskustavisioon 2026–2040 ja erityisesti sen raporttiin Liikennejärjestelyt ja pysäköinti.

Visiossa esitettävät toimet eivät tue pyöräliikenteelle asetettuja tavoitteita

Visiossa asetetaan pyöräliikenteen sujuvuudelle hyviä tavoitteita: ”Pyörällä pääsee keskustaan, keskustan läpi ja keskustassa” sekä  ”Pyöräilyn väylät mahdollistavat sen, että keskustaan saapuva ja lähtevä pyöräliikenne on sujuvaa. Keskustan läpäisevät pyöräilyreitit ja hitaan liikkumisen kadut takaavat selkeästi jatkuvat yhteydet pyöräilijälle.” 

Valitettavasti raporttiin kirjatut hyvät tavoitteet eivät tule esiin visiokartalla ”2040 Liikennejärjestelyt”. Kartan tulkintaa haittaa poikkeaminen Oulussa vakiintuneiden ja valtakunnallisen pyöräliikenteen ohjeiden mukaisten nimikkeiden kuten ”baana” ja ”pyöräilyn pääreitti” käyttämisestä. Näiden tilalle on tuotu uusi ja määrittelemätön “Pyöräilyn väylä”. Vision luettavuuden ja ymmärrettävyyden vuoksi toivomme lopullisessa versiossa käytettävän vakiintuneita käsitteitä. “Pyöräilyn väylä” on sikälikin harhaanjohtava, että keskusta-alueella polkupyörällä tulee voida ajaa kaikilla kaduilla. Kävelykaduilla pyöräily tapahtuu kävelijöiden nopeuteen sopeuttaen. Autoliikenteen kaduilla, pääkaduilla ja joukkoliikennekaduilla pyöräillään pyöräteillä tai -kaistoilla pysyen ja peruskaduilla ajoradalla liikennesääntöjä noudattaen.

 ”Pyöräilyn väylät” noudattavat pääosin nykyistä pyöräilyn pääverkkoa, joten oletamme tällä tarkoitettavan suunnilleen samaa laatutasoa. Alueelle jo rakennettu Kembaana ei näy kuitenkaan kartalla pyöräilyn väylänä, mikä herättää kysymyksiä. Vastaavasti uutena pyöräreittinä on Rantakadulle osoitettu ”pyöräilyn väylä”. Rantakadun mahdollisuudet pyöräilyn pääreittinä ovat kuitenkin huonot.  Hyväksytyssä TervaTowerin asemakaavassa tulevan hotellin autoliikenne rasittaa Rantakatua sen koko pituudelta. Autoliikenteen ennustetaan kasvavan sekä Saaristonkadulta, että Hallituskadulta. Rantakadun käytettävissä oleva tila ei riitä välittämään hotellin autoliikenteen lisäksi Linnabaanan ja Kembaanan keskustaan syöttämää pyöräliikennettä ja kesäisen ravintolakadun kävelyliikennettä.

Oulun pyörätieverkkoa on viime vuosina kehitetty merkittävällä tavalla myös valtion rahoituksen vipuvarrella. Valtion rahoituksella on ollut suuri vaikutus nykyisten baanojen syntyyn. Poikkeaminen pyöräliikenteen suunnitteluohjeiden käsitteistä ja normeista vaarantaa valtion rahoituksen. Emme näe Oulun talouden näkymissä sellaista käännettä, että puuttuva valtion osuus voitaisiin korvata kaupungin omalla rahalla, joten “omien polkujen kulkemisen” seurauksena ovat vain huonommat polut.

Heinäpäänä tunnettu ruutukaavan laaja eteläosa jää visiokartalla kauas ”pyöräilyn väylien” tarjoamasta palvelutasosta. Aiemmissa pyöräilyn pääreittisuunnitelmissa Heinäpään pääreittiä on soviteltu Isokadulle, joka edelleenkin sopisi sijainniltaan ja muiltakin ominaisuuksiltaan parhaiten pyöräilyn pääreitiksi Heinäpään periltä keskustapalveluiden äärelle. Esitämmekin sen lisäämistä visiokartalle.

Täyskäännös pysäköintiratkaisussa ei tue keskustan johdonmukaista kehittämistä

Yhdyskuntalautakunta on 17.12.2019 hyväksynyt pysäköintiohjelman 2040, jonka mukaan uusien pysäköintilaitosten toteuttaminen ja nykyisten kapasiteetin kasvattaminen on aivan viimesijaisena keinona useiden muiden pysäköintiä parantavien toimien jälkeen. Näitä ensisijaisia toimia olivat muun muassa:

– Maksu- ja aikarajoitusvyöhykkeiden uudistaminen

– Pysäköintirajoitusten selkeyttäminen

– Pysäköintilaitosten ympärivuorokautisen käyttöasteen parantaminen

– Kysynnän ja tarpeen mukaan kehitettävät dynaamiset hinnoittelumallit

– Vapaan pysäköintipaikan reaaliaikainen mobiiliopastaminen

– Kaupunkipyöräjärjestelmän kehittäminen

Pysäköintiohjelmassa tehty perusteellinen työ on keskustavisiossa perustelematta käännetty päälaelleen ja päädytty esittämään tärkeimpänä keinona peräti kahden pysäköintilaitoksen rakentamista, Kivisydämen laajentamista sekä rakenteellista pysäköintiä Torinrannan alueelle. Täyskäännös halvoista ratkaisuista hyvin kalliisiin edellyttäisi jonkinlaista käännettä kaupunkimme kehityskuvassa, Sellaista visiossa ei kuitenkaan tuoda esiin.

Kivisydämen sisäänkäynnin vieminen keskustan sisäosista reunemmalle olisi tietenkin hyvä asia. Raskaisiin investointeihin tukeutumisella on kuitenkin vaara estää tarttumisen matalallakaan roikkuviin yksinkertaisiin ja halpoihin toimenpiteisiin, kun jäädään odottamaan tulevaa kaiken kattavaa kokonaisratkaisua.

Hallituskadusta ei saa tehdä parkkipaikkaa

Kuva Hallituskadusta, jossa näkyy kauppojen näyteikkunoita, parkkeerattuja autoja ja pyöräkaistaa. On kesä.
Hallituskatu, jossa on autojen poikittaisparkkeerausta. Pyöräkaistat saatiin muuan vuosi sitten.

Julkaistu Kalevassa 13.3.2022.

Pekka Mikkola kirjoitti Kalevassa 14. helmikuuta otsikolla ”Oulun valtuusto löysi polkupyörästä pakin”. Kirjoituksen aiheena oli kaupunkistrategia, josta valtuusto oli juuri pyyhkinyt pois useita pyöräilyn kehittämistavoitteita. Nyt tuota peruutusvaihdetta ollaan käyttämässä jo olemassa oleviin pyöräilyn rakenteisiinkin. Hallituskadulle on laadittu katusuunnitelma, jossa muutama vuosi sitten maalatut pyöräkaistat poistetaan. Pyöräilijät, sähköpotkulautailijat ja citybussit ohjataan kapealle ajoradalle pysäköintipaikkoja etsivien ja niiltä peruuttavien autojen sekaan.

Jalankulun ja pyöräliikenteen pitäminen erillään ja pyörien ohjaaminen ajoradalle on kannatettava idea, kun kyseessä on keskeinen reitti keskusliikenneasemalta kaupungin läpi kohti torinrantaa. Poikittaisparkkeeraus ei kuitenkaan sovi tällaiselle kadulle, sillä parkista poistuvalla autoilijalla, jonka velvollisuus on väistää lähtiessä kaikkea muuta liikennettä, ei voi olla näköyhteyttä ajorataa pitkin ajavaan polkupyöräilijään tai sähköpotkulautailijaan. Lisäksi poikittaisparkkeeraus tekee ympäristöstä parkkipaikkamaisen, mikä tukkii sujuvan liikenteen ja aiheuttaa turhia vaaratilanteita suojattomille tienkäyttäjille.

Oulun pyöräilykaupungin idea täyttää tänä vuonna viisikymmentä vuotta. Sinä aikana on rakennettu mittava pyörätieverkko ja viety Oulu maailmankartalle pyöräilykaupunkina. Kaikissa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana tehdyissä liikennesuunnitelmissa asematunneli ja Hallituskatu on ollut tärkeä kävelijöiden ja pyöräilijöiden keskustaan saapumisen reitti. Pyöräilyn kehittämistoimet ovat kuitenkin aina kilpistyneet ruutukaava-alueen rajoille. Vasta ihan viimeisinä vuosina on saatu pientä päänavausta keskustan rajojen sisäpuolelle, kuten pyöräkaistat Hallituskadulle ja pyöräkatu Pakkahuoneenkadulle.

Hallituskatu on leveä katu, johon hyvin suunnitellen mahtuu kyllä niin kävely, pyöräily, citybussiliikenne, kuin riittävä määrä asiakaspysäköintiäkin. Pysäköintipaikkojen maksimointi ei edistä Hallituskadun elävyyttä jos se johtaa Raksilan ja keskustan välisen liikenteen hidastumiseen ja tuon liikennevirran hakeutumiseen muille reiteille.

Muistutuksessaan Hallituskadun aiemmasta versiosta Oulun polkupyöräilijät ry esitti kaksi vaihtoehtoista toimivaa mallia Hallituskadulle. Toivommekin, että yhdyskuntalautakunta jatkaa pyöräkaupunki-Oulun kehittämistä ja palauttaa tämän hetkisen suunnitelman uusittavaksi. Tehdään Hallituskadusta viihtyisä väylä, joka toivottaa keskusliikenneasemalta saapuvat vierailijat ja oululaiset tervetulleeksi kaupungin ytimeen.

Timo Takala ja Salla Kangas, hallituksen jäsenet, Oulun polkupyöräilijät ry