paremman pyöräliikenteen puolesta
Oupon hallitus kokoontuu torstaina 1.10. klo 17 Roosterin Kellariin. Hallituksen kokoukset ovat jäsenistöllemme avoimia, tervetuloa!
Asialista:
Euroopassa vietetään Liikkujan viikkoa 16.–22.9. joka vuosi. Miksi?
Autoilu maksaa. Autoilusta koituu kustannuksia niin yksilölle/perheelle kuin kunnalle ja valtiollekin. Merkittävä osa kustannuksista koituu auton omistajalle, joka maksaa auton käytöstä, ylläpidosta ja arvonalenemasta tuhansia euroja vuodessa. Rahaa, joka usein esimerkiksi toisen auton kohdalla olisi mahdollista vapauttaa muuhun käyttöön. Kunta- ja yhteiskuntataloudellisia kustannuksia syntyy autoilun aiheuttamasta melusta, saasteista, ilmastonmuutoksesta, onnettomuuksista, tien kunnon huonontumisesta, tilantarpeesta ja ruuhkasta. Kasvavan autoliikenteen määrän vaatimat väyläinvestoinnit imevät satoja miljoonia euroja, jotka olisivat vältettävissä, jos liikenteen ei annettaisi kasvaa.
Liikennetutkimukset osoittavat, että lyhyitäkin matkoja autoillaan todella paljon. Pelkästään näitä vähentämällä yhteiskuntataloudellinen säästö on miljoonia euroja.
Otetaampa lyhyt esimerkki. Oulussa jokainen asukas autoilee ja istuu auton kyydissä keskimäärin 33 kilometriä vuorokaudessa. Vuoden 2014 lopussa Oulussa oli 196 291 asukasta. Jos henkilöautosuorite laskisi vuorokaudessa keskimäärin 500 metriä, säästö olisi yllä linkitetyn tutkimuksen kilometriarvolla 0,503 €/km vuodessa 18 miljoonaa euroa. Parinkymmenen vuoden aikana säästöä kertyisi rahan nykyarvossa 249 miljoonaa euroa.
Tiedämme myös, että henkilöautosuorite kasvaa merkittävästi, kun siirrytään yhdyskuntarakenteen vyöhykkeissä kauemmas keskustasta (HLT 2010–2011, s. 85). Asuntojen rakentaminen lähelle keskustaa säästää yhteiskunnan varoja satoja miljoonia euroja. Henkilöautosuoritetta laskenee erityisesti se, että keskustan lähellä asuvilla on vähemmän autoja tai ei autoa lainkaan. Keskustan liepeillä maankäyttö on monipuolista – kaikki on lähellä.
Entä pyöräily?
Pyöräily tuottaa hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle, kun yksilön terveys kohenee, elinvuosia tulee lisää, tilantarve on huomattavasti alhaisempi. Pyöräily ei tuota melua ja ilmansaasteita, ei kiihdytä ilmastonmuutosta.
Jatketaan yllä olevaa esimerkkiä ja lasketaan pyöräilylle terveyshyöty. Viime vuoden lopussa Oulussa asui työikäistä väestöä 128 566. Pyöräilyn koko vuoden kulkutapaosuus on 19 % ja keskimääräinen pyörämatkan pituus 2,76 kilometriä. Käyttämällä HEAT-työkalua (ja lukemalla ohjeet) saadaan pyöräilyn terveyshyödyksi tällä väestöllä 20 vuoden tarkasteluajalla 1,2 miljardia euroa. Vuosittain vältämme Oulussa tällä pyöräilyn määrällä 19 kuolemaa. Kypäräpakolla on muuten arvioitu säästettävän muutamia kuolemia vuodessa koko maassa.
Jos pyöräilyyn laitetaan paukkuja, määrätään Helsingin tapaan pyöräilylle erillinen edistämisen määräraha, ja saadaan pyöräilyn osuus kasvatettua seuraavan viiden vuoden aikana 25 prosenttiin, lisääntyneen pyöräilyn terveyshyöty olisi 20 vuoden aikana nykyisen hyödyn päälle vielä 260 miljoonaa euroa, tai keskimäärin noin 13 miljoonaa euroa vuodessa rahan nykyarvossa. Kannattaisiko siis sijoittaa pyöräilyyn esimerkiksi 5 miljoonaa euroa vuodessa?
Liikkumistaan kannattaa pohtia.
Helsingissä autoilija ajoi ilmeisesti tahallaan pyöräilijän päälle, joka menehtyi seuraavana päivänä. Näin vakavat tapaukset ovat onneksemme harvinaisia, mutta tieraivoa esiintyy meillä Oulussakin.
Liikenteessä tulee pitää maltti mukana. Tämä koskee kaikkia tielläliikkujia. Oulun polkupyöräilijät ry, kuten Pyöräliitto, Liikenneturva, Liikennepoliittinen yhdistys enemmistö ry ja Autoliitto ry, toivoo liikennerauhaa.
Helsingin polkupyöräilijät kerää dataa uhkailusta liikenteessä ja poliisin suhtautumisesta siihen. Otso Kivekäs herättelee eri tahoja toimimaan liikenneraivoa vastaan.
Eri puolella Suomea järjestetään kulkueita liikennerauhan puolesta ja niin Oulussakin. Tervetuloa kulkueeseen huomenna sunnuntaina kello 12. Lähtö Raksilan jäähallin parkkipaikalta. Klikkaa tästä Facebook-tapahtuma.
Aiheen ympärillä on käyty mielenkiintoista keskustelua. Pyörälle ei tahdo löytyä paikkaa kaupunkien keskustoissa, jotka on usein suunniteltu autoilun ja kävelyn ehdoilla. Pyöräilijän vauhti ei ole sopiva autojen eikä jalankulun sekaan. Olisi aika nostaa pyöräilyn suunnittelu samalle tasolle. Pyöräily on saatava erilleen jalankulusta siellä missä jalankulkua on paljon ja erilleen autoilusta siellä missä autoilua on paljon.
On syytä muistuttaa, että Oulussakin pyörän paikka on usein ajoradalla. Esimerkiksi Saaristonkatu ja Puistokatu ovat leveitä katuja joilla autoillaan ripeästi ja joilla ei ole koko matkalta pyörätietä. Iso osa pyöräilijöistä tosin pyöräilee jalkakäytävällä. Sääntöjä tunteva pyöräilijä liittyy Saaristonkadulla ajoradalle rantaan päin mentäessä Kirkkokadun kohdalla (pyörätie alkaa muuten uudestaan kahden korttelin päässä, miksi näin?) yllättäen monet.
Aiemmin liikennekäyttäytyminen on siistiytynyt joksikin aikaa esimerkiksi yliajon jälkeen, mutta palautuu huonolle keskivertotasolle ennen pitkää. Ongelma on myös rakenteissa. Muutosta voidaan hakea muun muassa uudella tieliikennelailla. Tiedämme myös, että yhden kuoleman tilastollinen arvo on miljoonia euroja. Paljonko liikenteen automaattinen kameravalvonta maksaisi?
Kuopion kulkue
Helsingin kulkue
Turun kulkue
Helsingin polkupyöräilijöiden mediatiedote
OUPO ry:n ylimääräinen kokous järjestetään tiistaina 9.6. klo 18 Kesän Sauna -saunalautalla, Koskitie 58.
Kokouksen asioina käsitellään toimintasuunnitelma ja tilinpäätös, jotka eivät ehtineet valmiiksi vuosikokoukseen, sekä puheenjohtajan vaihdos vuoden 2014 vaalikokouksessa suunnitellun mukaisesti.
Kokouksen jälkeen mahdollisuus saunomiseen!