Julkaistu

Hallituskadusta ei saa tehdä parkkipaikkaa

Kuva Hallituskadusta, jossa näkyy kauppojen näyteikkunoita, parkkeerattuja autoja ja pyöräkaistaa. On kesä.
Hallituskatu, jossa on autojen poikittaisparkkeerausta. Pyöräkaistat saatiin muuan vuosi sitten.

Julkaistu Kalevassa 13.3.2022.

Pekka Mikkola kirjoitti Kalevassa 14. helmikuuta otsikolla ”Oulun valtuusto löysi polkupyörästä pakin”. Kirjoituksen aiheena oli kaupunkistrategia, josta valtuusto oli juuri pyyhkinyt pois useita pyöräilyn kehittämistavoitteita. Nyt tuota peruutusvaihdetta ollaan käyttämässä jo olemassa oleviin pyöräilyn rakenteisiinkin. Hallituskadulle on laadittu katusuunnitelma, jossa muutama vuosi sitten maalatut pyöräkaistat poistetaan. Pyöräilijät, sähköpotkulautailijat ja citybussit ohjataan kapealle ajoradalle pysäköintipaikkoja etsivien ja niiltä peruuttavien autojen sekaan.

Jalankulun ja pyöräliikenteen pitäminen erillään ja pyörien ohjaaminen ajoradalle on kannatettava idea, kun kyseessä on keskeinen reitti keskusliikenneasemalta kaupungin läpi kohti torinrantaa. Poikittaisparkkeeraus ei kuitenkaan sovi tällaiselle kadulle, sillä parkista poistuvalla autoilijalla, jonka velvollisuus on väistää lähtiessä kaikkea muuta liikennettä, ei voi olla näköyhteyttä ajorataa pitkin ajavaan polkupyöräilijään tai sähköpotkulautailijaan. Lisäksi poikittaisparkkeeraus tekee ympäristöstä parkkipaikkamaisen, mikä tukkii sujuvan liikenteen ja aiheuttaa turhia vaaratilanteita suojattomille tienkäyttäjille.

Oulun pyöräilykaupungin idea täyttää tänä vuonna viisikymmentä vuotta. Sinä aikana on rakennettu mittava pyörätieverkko ja viety Oulu maailmankartalle pyöräilykaupunkina. Kaikissa viimeisten viiden vuosikymmenen aikana tehdyissä liikennesuunnitelmissa asematunneli ja Hallituskatu on ollut tärkeä kävelijöiden ja pyöräilijöiden keskustaan saapumisen reitti. Pyöräilyn kehittämistoimet ovat kuitenkin aina kilpistyneet ruutukaava-alueen rajoille. Vasta ihan viimeisinä vuosina on saatu pientä päänavausta keskustan rajojen sisäpuolelle, kuten pyöräkaistat Hallituskadulle ja pyöräkatu Pakkahuoneenkadulle.

Hallituskatu on leveä katu, johon hyvin suunnitellen mahtuu kyllä niin kävely, pyöräily, citybussiliikenne, kuin riittävä määrä asiakaspysäköintiäkin. Pysäköintipaikkojen maksimointi ei edistä Hallituskadun elävyyttä jos se johtaa Raksilan ja keskustan välisen liikenteen hidastumiseen ja tuon liikennevirran hakeutumiseen muille reiteille.

Muistutuksessaan Hallituskadun aiemmasta versiosta Oulun polkupyöräilijät ry esitti kaksi vaihtoehtoista toimivaa mallia Hallituskadulle. Toivommekin, että yhdyskuntalautakunta jatkaa pyöräkaupunki-Oulun kehittämistä ja palauttaa tämän hetkisen suunnitelman uusittavaksi. Tehdään Hallituskadusta viihtyisä väylä, joka toivottaa keskusliikenneasemalta saapuvat vierailijat ja oululaiset tervetulleeksi kaupungin ytimeen.

Timo Takala ja Salla Kangas, hallituksen jäsenet, Oulun polkupyöräilijät ry

Julkaistu

Oulu tarvitsee kaupunkipyöräjärjestelmän

Julkaistu Kalevassa 14.2.2021.

Oulun parin vuoden takainen kaupunkipyöräjärjestelmähankinta kaatui epäonnisiin sattumuksiin, eikä täyttä kaupunkipyöräkautta päästy kokemaan koko aikana. Lyhyen olemassaolonsa aikana Sykkelit ehtivät herättää kiinnostusta ja niitä lähdettiinkin kokeilemaan ennakkoluulottomasti. Parhaillaan valmistellaan uutta kilpailutusta, jotta Ouluun saataisiin viimeinkin toimiva kaupunkipyöräjärjestelmä.

Muutamissa puheenvuoroissa on tuotu esille, että Oulu ei tarvitse kaupunkipyöriä, koska oululaisilla on omat polkupyörät. Onpa myös ehdotettu, että kaupunkipyörien asian ajaisivat kunnostetut romupyörät. Romupyörien kunnostamista yhteiskäyttöpyöriksi on jo monesti kokeiltu eri puolilla Suomea. Kokemusten perusteella se ei ole toimiva vaihtoehto, sillä pyörät lopulta katoavat tai ne rikotaan. Kaupunkipyöräjärjestelmiä toimittavat yritykset eivät ole pelkkiä fillarifirmoja, vaan ne ovat suurelta osin IT-alan yrityksiä, sillä kaupunkipyörien käyttö edellyttää toimivia tietojärjestelmiä. Pyörien käyttöön liittyy muun muassa käyttäjän tunnistaminen ja luottokorttitietojen hallinta, jotta väärinkäytöksiä voidaan hillitä ja tarvittaessa veloittaa. Lisäksi kaupunkipyöräjärjestelmän olennainen osa on pyörien saatavuudesta ja ylläpidosta huolehtiminen, jotta sitä olisi helppoa, huoletonta ja turvallista käyttää. 

Osa keskustelijoista, kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (Kalevan Piinapenkki 9.2.2021), pitää kaupunkipyöriä vuokrapyörinä. Kyse ei ole vuokrattavista pyöristä, vaan liikenteen palvelusta, samaan tapaan kuin joukkoliikenne. Kaikki oululaiset tai Oulussa työskentelevät eivät voi saapua kaupunkiin omalla pyörällä, vaan kauempaa tulevat voivat tulla bussilla, junalla tai henkilöautolla. Kaupunkipyörät mahdollistavat niin oululaisten arkimatkat kuin kauempaa saapuneiden liikkumisen kaupungissa. Kaupunkipyöräjärjestelmä kannattaakin yhdistää osaksi kaupungin joukkoliikennetarjontaa, jolloin samalla kortilla voi sujuvasti hypätä joko bussin kyytiin tai pyörän satulaan. Kaupunkipyöräjärjestelmää voisi myös hyödyntää tapahtumien yhteydessä järjestämällä pop up -kaupunkipyöräpisteitä, joilla voi siirtyä esimerkiksi joukkoliikenneyhteyksien tai parkkialueiden läheisyydestä tapahtumapaikalle. 

Oulu on saanut viime aikoina paljon huomiota laadukkaasta pyöräilyinfrastaan kansainvälisesti. Oulun vahvuus onkin laadukas ja kehittyvä pyörätieverkosto, joka mahdollistaa nopean, miellyttävän ja turvallisen tavan taittaa arkimatkoja tai muuten vain seikkailla lähiseudulla. Oulun maine pyöräilykaupunkina myös parantaa alueen elinvoimaa suuntaamalla voimakkaassa kasvussa olevaa pyörämatkailua myös tänne meidän alueellemme. Uskomme, että aiempien kokemusten jälkeen kaupunkipyörätarjonta on huomattavasti kehittynyt ja osaavalla kilpailutuksella mahdollistetaan se, että Oulussa on tulevaisuudessa kaupunkipyöräjärjestelmä parantamassa niin paikallisten kuin vierailijoiden mahdollisuuksia liikkua.

Salla Kangas ja Pasi Haapakorva, Oulun polkupyöräilijät ry

Julkaistu

Oululaiset yksisuuntaiset pyörätiet ovat mahdottomia

Oulussa on melko paljon yksisuuntaisia pyöräteitä. Esimerkiksi Merikosken silloilla (kuva 1), Aleksanterinkadulla, Uudellakadulla, Kasarmintiellä ja lähiömäisilläkin alueilla kuten vaikkapa Karjasillalla Suvantokadulla tai Tuirassa Jatkotiellä pyörätiet ovat yksisuuntaisia. Pyöräteiden yksisuuntaisuus on yleensä ihmisille uutinen. Niitä ei laajasti tunneta, tai oikeastaan ei tunneta juuri lainkaan.

Kuva 1: Pokkitörmältä ei saa ajaa sillan vasenta laitaa Tuiraan. On vaihdettava puolta.

Tarkalleen on kyse väylästä, joka yhteen suuntaan merkitään yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi ja toiseen suuntaan jalkakäytäväksi (kuva 2), jolloin jalankulkijat saavat kävellä molempiin suuntiin, mutta pyörällä saa ajaa vain yhteen suuntaan. Väylän lainmukaisuus herättää heti kysymyksen, sillä jalankulun säännöt eivät ole jalkakäytävällä ja pyörätiellä samat: pyörätiellä on käveltävä reunassa, jalkakäytävällä ei. Voiko näin olla?

Kuva 2: Oululainen yksisuuntainen pyörätie merkitään pyörätien merkillä vain yhteen kulkusuuntaan. Toiseen suuntaan kulkiessa näkyy vain merkkien selkämykset.

Oululaisen yksisuuntaisen pyörätien ongelmat eivät kuitenkaan tähän lopu. Käytössä olevan liikennemerkkiohjeen (Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä, Tiehallinto, s. 2F-12) mukaan yksisuuntaisella pyörätiellä on aina käytettävä tiemerkintää, jossa on polkupyörän symboli ja kulkusuunnan määräävä nuoli. Tieliikenneasetuksen mukaan nuoli määräisi kuitenkin myös jalankulun suunnan. Jos halutaan, että jalan saa kulkea kahteen suuntaan, nuolta ei voida maalata eikä ohjetta voida noudattaa.

Jos kuitenkin kulkusuunnan määräävä nuoli maalattaisiin, olisi jalankulku kiellettävä lisäksi liikennemerkillä. Toisin kuin pyörätietä, jalkakäytävää ei tieliikenneasetuksen mukaan yleensä merkitä liikennemerkillä (§ 18, merkki 421). Merkin puuttuessa jalankulku on sallittua, joten tarvitaan jalankulun kieltävä liikennemerkki.

Oululainen yksisuuntainen pyörätie on siis mahdoton, mutta ratkaisu on varsin yksinkertainen.

Ratkaisu

Yksisuuntainen pyörätie on itse asiassa nykypäivän ja tulevaisuuden pyöräväylätyyppi. Kesällä 2020 voimaan astuvan tieliikennelain säädösliitteen (s. 97) mukaan pyörätie on oletusarvoisesti yksisuuntainen. Laki kannustaa tien- ja kadunpitäjää rakentamaan pyöräliikennettä oikeanpuoleisen liikenteen periaatteiden mukaisesti. Perusteluna on turvallisuus: suuri osa pyöräilijän ja autoilijan välisistä kolareista sattuu tilanteissa, joissa pyöräilijä ajaa kadulla vasemman laidan pyörätietä ja tulee oikeanpuoleisen liikenteen näkökulmasta risteykseen oudosta suunnasta. Tulevaisuudessa pyörätien kaksisuuntaisuus merkitään aina lisäkilvellä.

Oululaisen yksisuuntaisen pyörätien kaikki ongelmat ratkeavat, jos pyöräily erotellaan jalankulusta. Kulkusuunnan määräävä nuoli voidaan maalata vain pyörätien puolelle, jolloin jalankulku säilyy kaksisuuntaisena. Jalankulkija saa kävellä omalla puolellaan kaistansa keskellä kumpaankin suuntaan, ottaen tietysti huomioon muut jalankulkijat.

Liikenneviraston jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohjeen mukaan (s. 61) “[y]ksisuuntainen pyörätie on erillinen, vain pyöräilijälle tarkoitettu väylä.” Jos erottelua jalankulusta ei tehdä, yksisuuntainen pyörätie ei ole vaihtoehto (kuva 3). Olisi aika alkaa noudattaa lakia, ohjeita ja asetuksia ja ottaa oululaisesta yksisuuntaisesta pyörätiestä oululaisuus pois.

Kuva 3: Jos pyöräilyä ei erotella jalankulusta, yksisuuntainen pyörätie ei ole vaihtoehto. Ote Liikenneviraston ohjeesta Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s 59.

Julkaistu

Oupon ehdotukset Lintulan katusuunnitteluun

Lintulan kaupunginosan katujen peruskorjauksen suunnittelu on käynnistynyt kesällä 2018. Alueen katuinfrastruktuuri on vuonna 1963 voimaan astuneen asemakaavansa ikäistä. 1960-luvulla jalankulun, pyöräliikenteen ja autoilun voimasuhteet olivat merkittävästi erilaiset kuin nykyään. Kenties ajatuksena on tuolloin ollut, että liikenteen tulevaisuus tulee nojaamaan vahvasti yksityisautoiluun, joten ajokaistat on rakennettu leveiksi ja liittymät maantiemäisen laajoiksi.

Sekaliikenneajoratojen kuten nyt käsillä olevien suunnittelu tulisi tehdä heikoimpien tienkäyttäjien ehdoilla eli tässä tapauksessa pyöräliikenteen.

Esitämme katusuunnittelussa huomioon otettavaksi neljä kohtaa parantamaan jalankulku- ja pyöräliikenteen olosuhteita ilman, että merkittävästi haitataan autoliikennettä.

Kaislatie–Lintulammentie- ja Kaislatie–Kihokkitie-liittymät

Alueella on kaksi katujen liittymää (kuva 1): Lintulammentieltä Kaislatielle tuleva ja Kaislatien ja Kihokkitien välinen liittymä. Molemmat ovat liikennetarpeeseen nähden ylisuuria ja mahdollistavat vaarallisen suuret autoliikenteen nopeudet. Koska alueella ei ole pyöräteitä, risteyssuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen heikompiin osapuoliin.

Esitämme, että risteyksiä kutistetaan siten, että risteysalueelta poistetaan viherkaistaleet, kaarresäteet pienennetään ja ajokaistoja kavennetaan.

Lintulammentiellä on pyöräilyn pääreitti, joka tullaan todennäköisesti muuttamaan pyöräbaanatasoiseksi. Nykyinen risteysratkaisu on kääntänyt pyörätien pääreitille kuulumattomalle mutkalle. Koska kyseessä on pääreitti, risteyksessä tulee nostaa Lintulammentien suuntaisen pyöräliikenne prioriteetissa korkealle.

Kuva 1: Lintulan ylisuuret katuliittymät. Lähde: google

Ajokaistojen leveys

Nykyiset ajokaistat ovat tarpeettoman leveät, kun ottaa huomioon, että alue on autoliikenteelle pussinperä ja kyseessä ovat tonttikadut. Ajokaistan leveys määrittää autoliikenteen ajonopeuksia. Kun kyseessä on sekaliikennekatu, kaistojen leveyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Esitämme, että ajoratoja kavennetaan merkittävästi. Kadunvarsipysäköinti olisi hyvä rakentaa merkittyihin esimerkiksi noppakivettyihin ruutuihin, jotta katutilan leveys ei vaihtele sen mukaan, onko kadun varressa pysäköintiä vai ei.

Pyöräliikenteen ohjaus

Alueen kadut ovat sekaliikennekatuja, mutta pyöräliikenteen ohjaus pyöräteiden ja sekaliikenneväylien välillä puuttuu. Ilman ohjausta pyöräilijät eivät huomaa pyörätien päättyvän.

Esitämme, että pyöräteiden ja sekaliikenneväylien risteyksiin rakennetaan pyöräliikenteelle ohjaus pyörätieltä ajoradalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi merkittyjä luiskia pyörätieltä alas ajoradalle. Erityistä huomiota vaatii kuitenkin Lintulammentien ja Kaislatien risteys, jossa pyörätie päättyy nykytilanteessa risteysalueella. Ohjeen (Liikennevirasto, Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, “Risteämissuunnittelun lähtökohtia”, s. 82) mukaan pyöräliikenteen väylätyyppi ei saisi vaihtua risteysalueella, joten pyörätien luiska ajoradalle olisi rakennettava risteysalueen ulkopuolelle alueen sisäpuolelle.

Nopeusrajoitus

Esitämme, että Lintulaan asetetaan nopeusrajoitukseksi 30 kilometriä tunnissa, mikä alentaisi melua ja lisäisi sekä pyöräliikenteen että jalankulun turvallisuutta. Autoliikenteelle alhainen rajoitus ei aiheuta varsinkaan asuinalueella lainkaan viivästystä.

Vaikutukset

Esittämillämme muutoksilla Lintulan nykyiseen katuinfrastuktuuriin parannettaisiin etenkin jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Henkilöautoilla pääsisi edelleen liikkumaan Lintulassa kuten nykyäänkin mutta hitaammilla nopeuksilla, mikä on muun muassa Oulun kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaista.

Kun pyöräliikenteen paikka ajoradalla merkitään nykyistä selvemmin luiskoin ja muin keinoin, jalkakäytävien jalankulkuolosuhteet paranevat merkittävästi. Pyöräliikenne puolestaan on sujuvampaa ajoradalla jalkakäytäväpyöräilyyn nähden.