Oulun polkupyöräilijät valitsi pääkirjaston pyörätelineet Oulun vuoden 2017 pyöräilyteoksi

Tiedote, 2.7.2018, vapaa julkaistavaksi.

Oulun polkupyöräilijät ry on valinnut Oulun seudun vuoden 2017 pyöräilyteoksi Oulun pääkirjaston uudet pyörätelineet. Yhdistys kiittelee pääkirjaston pyöräpysäköintiratkaisua runkolukituksen mahdollistamisesta, sillä lukitseminen rungosta on paras tapa estää pyörävarkaudet. Samalla pääkirjastolla on säilytetty osa vanhoista rengastelineistä asiakkaille, jotka sellaisia haluavat vielä käyttää.

“Nämähän on hyviä, lisää tämmöisiä!”, kuultiin pyöräpysäköintialueella tuoreeltaan sanottavan telineiden asennuksen jälkeen elokuussa 2017.

Pyörätelineen laadulla on väliä. Runkolukituksen mahdollistavan pyörätelineen voi toteuttaa monella tapaa, mutta useimmiten yksinkertainen putkikaariteline on monimutkaisempaa ja samalla kalliimpaa vaihtoehtoa toimivampi ratkaisu. “Laskelmiemme mukaan kymmenen kertaa useampi pyörällä liikkuva lukitsee pyöränsä rungosta pääkirjastolla kuin kävelykadulla, jossa runkolukittavat telineet ovat eri mallia”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva.

Kirjastopalvelujohtaja Jouni Pääkkölä kertoo asiakkaiden kiitelleen sekä uusista telineistä että muutamien vanhojen telineiden säilyttämisestä. “Jonkin verran pyöriä katoaa edelleen pääkirjaston edestä, mutta siinä on kyllä syynä se, että asiakkaat eivät lukitse tarkoituksenmukaisesti pyöriään”, Pääkkölä toteaa.

Lisätietoja:

Pasi Haapakorva, hallituksen puheenjohtaja, Oulun polkupyöräilijät ry:
pasi.haapakorva@oupo.fi, 041 435 6184

Jouni Pääkkölä, kirjastopalvelujohtaja, Sivistys- ja kulttuuripalvelut:
jouni.paakkola@ouka.fi, puh. 050 361 8109

Valokuva: https://drive.google.com/open?id=1J61qqTGoBobhh_V8BATptvqGqOw5ynrp

Oulun Päivien pyöräsuunnistus

Oupo järjestää Oulun Päivien ajan pyöräsuunnistuksen. Kaikki rastit ovat pyöräilyetäisyydellä Oulun kaupungin alueella ja vastaukset kysymyksiin selviävät käymällä rastin osoittamassa paikassa. Osallistuminen tapahtuu täyttämällä vastauslomake netissä, joten voit hakea rastit omaan tahtiin vaikka useampana päivänä.

Palkinnoksi arvotaan kaikkien vähintään 8 kysymykseen oikein vastanneiden kesken kolme kpl U-lukkoja (Kryptonite Mini 7 U-lukko ja Kryptoflex-vaijeri, arvo n. 50€). Vastausaikaa on Oulun Päivien ajan eli 8.7.2018 saakka.

Rastit:

  1. Valtatien ja Kalliotien risteys
    Montako valkoista polkupyörää tienpintaan on risteyksen läheisyydessä maalattu?
  2. Lasten liikennepuisto, Hollihaka, Rantakatu 19
    Montako liikennevalopylvästä puistossa on?
  3. Oulun kaupunginkirjasto, Kaarlenväylä 3
    Pihalla on kaaritelineitä. Montako pyörää niihin voi yhteensä lukita, jos yhteen kaareen saa lukittua kaksi pyörää?
  4. Saarelan veistospuisto/uimaranta, Nissiläntie
    Minkä jätteen astia on kamelin lähellä?
  5. Castrenin urheilukenttä, Paulaharjuntie 43
    Mikä on kielletty portin edessä?
  6. Kaarnatien ja Tervahovintien risteys
    Montako kaivonkantta on näkyvissä punaisen pinnoitteen peittämällä alalla?
  7. Laanilan yläaste ja lukio, Hintantie 66
    Minkä niminen paljon viivoja sisältävä suuri taideteos on etuovella?
  8. Oulun rautatieasema, Rautatienkatu 11 a
    Montako vuorokautta pyöräparkissa voi säilyttää polkupyöriä?
  9. Kuusisaari
    Montako vihreää ja oranssia pyöreää penkkiä koripallokentällä on?
  10. Technopolis Ydinkeskusta, Sepänkatu 20
    Pihalla on värikkäitä auton muotoisia pyörätelineitä. Minkä merkkisiä ne ovat?

Vastaa kysymyksiin TÄÄLLÄ.

Kaukovainion kiertoliittymän suunnitelma koheni Oupon vaikuttamistyön tuloksena

Kaukovainion keskustan katusuunnitelmat olivat nähtävillä vuodenvaihteen tienoilla. Jätimme suunnitelmista yhdyskuntalautakunnalle muistutuksen, jossa kiinnitimme huomiota kiertoliittymän suunnitelmaan, pyöräteiden ja ajoratojen risteysten reunakiviratkaisuun, muutamiin pyörätielinjauksiin ja liikennemerkkeihin.

Oulun kaupungin vastauksen voi lukea yhdyskuntalautakunnan pöytäkirjasta kohdasta 65. Asiakohdan liitteeseen on koottu muistutukset ja ote muutetusta suunnitelmasta.

Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mikä muuttui Oupon vaikuttamistyön tuloksena.

Kiertoliittymä

Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteykseen on tulossa kiertoliittymä, jota pidimme pyöräliikenteelle vaarallisena. Pyöräilijä olisi hetkeä ennen pyörätien jatkeelle tuloaan selittäin väistämisvelvolliseen autoilijaan nähden, jolloin pyöräilijän käännös juuri ennen pyörätien jatketta voi aiheuttaa tilanteen, jossa pyöräilijä tulee jatkeelle yllättäen. Tällaisen pyörätien linjauksen kiertoliittymässä on todettu olleen osatekijä eräässä onnettomuudessa (Pyöräilyn turvallisuus kiertoliittymissä, s. 59). Kiertoliittymien turvallisuus pyöräilijöille on aihe, johon kotimaisessa pyöräliikenteen suunnittelussa on syytä paneutua. Edellisen Liikenneviraston julkaiseman tutkimuksen mukaan pyöräilyn turvallisuutta kiertoliittymissä heikentävät autoliikenteen korkea ajonopeus ja näkemäongelmat auton kuljettajan ja pyöräilijän välillä.

Liikenneviraston pyöräilyväylien suunnitteluohjeen mukaan (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s. 108–109) “pyörätie linjataan kiertoliittymässä mahdollisimman loivin geometrisin linjauksin mutkittelua välttäen”. Turvallisuus paranee ohjeiden ja selvitysten perusteella rajoittamalla autoliikenteen nopeutta etenkin liittymän poistumissuunnissa.

Esitimme muistutuksessamme, että pyörätie rakennetaan ympyrän muotoon (ks. kuva). Suunnitelmaa muutettiin lähes esityksemme mukaisesti. Lisäksi suunnitteluohjeen mukaisen esityksemme mukaisesti kiertoliittymän suunnittelussa tässä yhteydessä selvitetään mahdollisuus käyttää autoliikenteen poistumissuunnissa nopeutta hidastavia yliajettavia esteitä.

Alkuperäinen, ehdotuksemme ja korjattu suunnitelma kiertoliittymäksi

Kiertoliittymien, niin kuin muunkin ajoneuvoliikenteen infran, käyttökelpoisuus ja turvallisuus ratkeaa lopullisesti käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää, että tehtävät ratkaisut tukevat liittymää käyttävän autolla liikkuvan osapuolen väistämisvelvollisuutta liittymään tultaessa ja sieltä poistuttaessa. On myös fiksua, että myös kiertoliittymä tehdään sujuvaksi ja helpoksi navigoida pyöräilijällekin. Pyöräily lisääntyy vain, jos siitä tehdään tarpeeksi käyttökelpoista suurimmalle osalle ihmisiä.

Reunakivet

Näkemyksemme mukaan pyörätiellä ei saisi olla ollenkaan poikittaisia kiviä. Näkemystämme tukee aiemmin mainittu Liikenneviraston suunnitteluohje (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s. 104, kuva 99). Kiviä kuitenkin nykyisin asennetaan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän ja ajoradan rajalle, jotta näkövammainen jalankulkija havaitsisi ajoradan reunan. Sinne, missä pyöräily erotellaan jalankulusta, ei Oulussa reunakiviä enää suunnitella. Kaukovainiolla erottelua ei tehdä, koska jalankulun ja pyöräliikenteen määrän arvellaan olevan vähäistä.

Jos kivi on pakko asentaa, kiven on oltava sellainen, ettei se täräytä pyöräilijää. Eräs Oulussa viime vuosina käytetty reunakiviratkaisu on ollut nollatasosta 40 millimetriä 19 senttimetrin matkalla nouseva kivi. Esitimme, että kivi asennetaan Kaukovainiolla loivempaan kulmaan niin, että 40 millimetrin nousu toteutuu puolen metrin matkalla. Vastauksen mukaan suunnitelmaa muutettiin esityksemme mukaisesti:

Suunnitelmaa muutetaan niin, että reunakivien kaltevuus tulee loivemmaksi pyöräilyn helpottamiseksi. Suunnitelmassa esitetty korkeusero 40 mm otetaan kiinni noin puolen metrin matkalla. Reunakiven viereen, kevyen liikenteen väylän puolelle lisätään valkoisista betonikivistä huomioalue rajapinnan selkiyttämiseksi.

Muistutus: OYS ja Huuhkajapuisto

Olemme tutustuneet Oulun yliopistollisen sairaalan asemakaavan muutoksen luonnokseen. Yleisesti näemme, että pyöräilyn ja jalankulun olosuhteita on nykyisestä selvästi parannettava alueella. Nykyinen tilan varaus jalankululle ja pyöräilylle on mitätön esimerkiksi Sairaalanrinteellä. Pyöräilyn olosuhteet uhkaavat huomattavasti heikentyä Kaupunginojan varressa nykyisestä, kun uusi katu linjataan pyöräilyn pääreitin yhteyteen.

Kontinkangas on rakentunut pitkän ajan kuluessa yksittäisin hankkein ilman selkeää yleissuunnitelmaa. Alueella on tästä johtuen monia ongelmia ympäristön, orientoitavuuden sekä kaikkien liikennemuotojen olosuhteissa. Asemakaavan luonnoksessa on valitettavasti keskitytty lähinnä autoliikenteen olosuhteiden parantamiseen ja vieläpä vanhakantaisin menetelmin, uusia väyliä rakentamalla. Polkupyöräilyn olosuhteet jopa huononevat luonnoksen mukaisesti toimittaessa.

Oulun kaupunkistrategian ja Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaan Oulussa on tavoitteena vähentää autoliikenteen määrää. Kontinkankaan asemakaavan uusiminen tekee nyt mahdolliseksi suunnitella alue niin, että autoilun kulkutapaosuus laskee ja jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kasvaa. Luonnoksen mukaisilla ratkaisuilla tullaan valitettavasti tukeneeksi yksityisautoilua muiden liikennemuotojen kustannuksella, jolloin autoilun osuus vain kääntyy nykyistä jyrkempään kasvuun. Autoliikenteen osuuden pienentäminen tulisikin olla selvemmin tavoitteena asemakaavan jatkotyössä. Autoliikenteen vähentäminen  sujuvoittaisi myös sairaskuljetuksia.

Kiitämme suunnitelmaa Sairaalanrinteen jl-2-merkinnästä. Pidämme esitettyä joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn aluetta erittäin hyvänä ja toivottavana. Toivomme, että kyseisen alueen ympäristön esteettisyyteen ja viihtyisyyteen panostetaan esimerkiksi istutusten, puiden, oleskelualueiden ja uuden sairaalan julkisivuarkkitehtuurin avulla.

Lisäksi kiitämme Hoitajanpolun ja Plaanaojanpolun välisen nykyisen oikopolun merkintää kaavakarttaan.

Alueen jalankulun ja pyöräliikenteen väylät

Asemakaavan luonnoksen selostuksessa sivulla 17 on kuvassa esitetty Kontinkankaan liikenneverkko- ja ympäristöselvitys. Esityksestä ei selviä, mitä pyöräteitä pidetään olemassaolevina ja mitä kehitystarpeina. Maastokäyntimme perusteella ainakin Sairaalanrinteen ja Aapistien pyöräteiden olemassaolo on kyseenalaista, koska maastossa ei ole liikennemerkkejä. Tieliikennelain mukaan pyörätie on liikennemerkillä merkitty.

Ottaen huomioon, että alueella on jo nyt useita tuhansia pyöräpysäköintipaikkoja, jotka eivät käyttäjille riitä, pyöräteiden laatua voidaan pitää todella heikkona. Pyöräliikenteelle tulisi jo nykytilanteessa olla erillisiä väyliä, ei jalankulkuun yhdistettyjä.

Kontinkankaan sijainti on keskeinen, joten alueen potentiaali pyörällä ja kävellen tapahtuvan liikkumisen suhteen on erittäin suuri. Alueella tulisi tehdä kattava tarkastelu pyöräilyn reiteistä ja kehittämistoimenpiteistä, joilla alueella kulkeminen polkupyörällä helpottuu ja sujuvoituu. Vuonna 2011 laadittu ja 2013 päivitetty liikenne- ja ympäristöselvitys on syytä päivittää.

Sairaalanrinteellä pyöräliikenne on itälaidassa yksisuuntaisella jalankulun kanssa yhteisellä vain kaksi metriä leveällä väylällä (kuva 1). Länsilaidassa ei ole pyörätietä osalla matkaa, vaan pyöräliikenne on järjestetty paikoin hankalasti konfliktiin ambulanssiliikenteen kanssa kiinteistön ja katuyhteyden väliin. Yksisuuntaisuus on tulkittavissa siitä, että Sairaalanrinteen pohjoispäädyssä itälaidan pyörätietä ei ole merkitty liikennemerkillä, mutta eteläpäädyssä on liikennemerkki.

Kuva 1: Sairaalanrinteen nykyinfraa pohjoispäästä katsottuna. Noin 5 metriä leveä ajorata ja 2 metriä leveä yksisuuntainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Pyörätien merkki on vain väylän eteläpäässä. Kuva: Google.

Aapistiellä esiintyy papereissa (esim. Aapistien katusuunnitelma) pyörätie. Maastoon sitä ei ole merkitty kuitenkaan niin, että Aapistien läpi voisi ajaa pyörällä laillisesti muuten kuin ajoradalla. Aapistien uudehkossa liittymässä Oulunsuuntielle ei ole ainuttakaan pyörätien liikennemerkkiä, joten eri suunnista tulevat pyörätiet päättyvät siihen. Papereihin merkitty pyörätie on Aapistien itälaidassa, näkemyksemme mukaan maankäytön kannalta väärällä puolella katua. Lähes 100 % Aapistien läpäisevästä päiväaikaan jopa jonoutuvasta pyöräliikenteestä kulkee länsilaidan jalkakäytävää pitkin.

Muualla alueella etenkin erilliset pyörätiet ovat riittävän leveitä, mutta mutkittelevia ja heikosti opastettuja.

Jo nyt vilkkaan pyöräilyn vuoksi Aapistielle tulee rakentaa hyvätasoiset jalankulusta erotellut pyörätiet kummallekin puolen katua tai länsipuolelle kaksisuuntainen eroteltu pyörätie. Sairaalanrinteellä pyöräliikenteelle tulisi molemmin puolin varata omaa tilaa erilleen auto- ja jalankulkuliikenteestä.

Sairaalanrinteen katutilan mitoituksessa on otettava huomioon pyöräliikenteen nykyistä selvästi suurempi tilantarve.

Kiviharjuntie ja Kaupunginojan varren pyörätie

Asemakaavan selostuksessa esitetään, että asemakaavoituksella tulee edistää hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisän ympäristön muodostumista. Ottaen huomioon kaupunginojan varren merkitys virkistysalueena Kiviharjuntien rakentaminen ei ole voimassa olevan yleiskaavan mukaista, sillä se heikentää edellä mainittuja elementtejä merkittävästi, kun “ajoneuvoliikenne työntyy entiseen puistomaiseen ympäristöön ja pysäköinti levittäytyy yhä laajemmalle”.

Puistoalueen valtaaminen autoliikenteen käyttöön ei ole ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta perusteltua. Kiviharjuntien katuyhteys, jos toteutetaan, tulee rakentaa kehittämällä olemassa olevan pysäköintialueen eteläosassa jo kulkevaa ajoyhteyttä.

Kiviharjuntien jatke on mahdollista toteuttaa näin vähemmän muille alueella liikkuville haitallisena. Todennäköisesti Kiviharjuntien jatkaminen vain lisää autoliikennettä, joten viisainta olisi jättää jatke toteuttamatta.

Kaupunginojan varren myötäinen jalankulku- ja pyörätie on pyöräilyn tavoiteverkossa yksi keskeisistä Oulun keskustaan johtavista pääreiteistä. Tämä on itsestään selvästi yksi tulevista baanatasoon kehitettävistä reiteistä. Asemakaavaluonnoksessa pyöräilyn olosuhteet tällä väylällä uhkaavat heikentyä jopa nykytasosta,

Kiviharjuntien rakentamisen Kaupunginojan varren pyöräilyn pääreitin yhteyteen kerrotaan heikentävän pyöräilyolosuhteita, koska risteämät autoliikenteen kanssa lisääntyvät. Nykytilanteessa Kaupunginojan varren pyörätie ei risteä autoliikenteen kanssa Raksila–Maikkula-välillä kertaakaan, joten risteyksien rakentaminen olisi merkittävä heikennys. Autoliikenteen tuominen pyörätien yhteyteen lisää jalankulkijan ja pyörällä liikkuvan altistusta melulle ja hiukkaspäästöille. Aivan katuun kiinni linjattu pyörätie on talvisin heikolla hoidolla erilliseen pyörätiehen verrattuna, koska ajoradan lunta on aurattava ainakin väliaikaisesti pyörätien päälle. Erityisen lumisena talvena, kuten tänä talvena, ajoradassa kiinni olevan pyörätien ja ajoradan reunakivilinja katoaa polanteen alle, jolloin ajoradan reunan visuaalinen ohjaus katoaa ja autoliikenne lähenee pyörätien reunaa. Baanatasoinen pyörätie tuleekin aina erottaa ajoväylästä riittävällä viherkaistalla, mikäli tilan puute ei pakota reunakivellä korotettuun väylään. Tällä alueella tilan puutetta ei ainakaan ole. Nykyinen pyörätie Kaupunginojalta Rauhanyhdistyksen takaa pohjoiseen on luonnoksessa täysin tarpeettomasti siirretty ajoradan viereen.

Asemakaavan selostuksessa mainitaan, että alueen tiivistyminen lisää liikennettä. Pidämme tiivistämistä ja monipuolisempien palveluiden muodostumista toivottavana kehityksenä. Autoliikenteen lisääntymistä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, johon ei ole liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun avulla mahdollista vaikuttaa. Liikenne lisääntyy vain, jos tietylle kulkumuodolle rakennetaan lisää kapasiteettia. Kaupunkia suunniteltaessa tulee kehitystä ohjata kestävien, taloudellisten ja terveellisten kulkumuotojen suuntaan. Tässä tapauksessa on hyvin oletettavaa, että Kiviharjuntien rakentaminen ja uudet pysäköintipaikat ovat keskeisimpiä autoliikennettä lisääviä toimenpiteitä, ja ne todennäköisesti tulevat heikentämään myös Kastellin monitoimitalon oppilaiden turvallisuutta toisin kuin selostuksessa esitetään.

Kiviharjuntien uusi yhteys perustuu Kontinkankaan liikenneverkko- ja ympäristöselvitykseen, joka on päivätty 3.10.2011 ja jota on päivitetty 24.1.2013. Pidämme selvitystä vanhentuneena, ja tarkastelu tulisi tehdä uudelleen. Esimerkiksi tavoitteita vähentää autoliikennettä on asetettu vuoden 2011 jälkeen. Tarve uudelle katuyhteydelle tulisi arvioida uudelleen huomioiden asetetut kulkutapatavoitteet ja ajantasaiset skenaariot tulevien vuosikymmenten liikenteestä.

Pysäköinti

Nykyinen pyöräpysäköinnin määrä on riittämätön, mutta sitäkin suurempi ongelma on pyöräpysäköinnin laatu, joka on alueella jämähtänyt menneille vuosikymmenille. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota pyöräpysäköinnin määrän reiluun lisäämiseen ja laadun selvään parantamiseen.

Pitkäaikaiseen, työpäivän mittaiseen pyöräpysäköintiin, pyörätelineeksi voisi tulla kyseeseen etenkin muualla joukkoliikenneasemilla tutuksi tullut kaksikerroksinen pyöräteline.

Kaavaluonnoksen selostuksessa todetaan (s. 35), että alueen toimijat ovat toteuttaneet autopaikkoja enemmän kuin kaava edellyttää. Autoliikenteen pysäköinnille on hyvä määrittää enimmäisnormi käsillä olevaa kaavaa laadittaessa. Alueella on nykytilanteessa useita pysäköintitaloja, joista kaikkia ei käytetä päivisinkään täydellä teholla (kuva 2). Mitään taloa ei näytetä käytettävän kovin runsaasti ympäri vuorokauden, vaikka alueella on työskentelyä myös öisin.

Pysäköinnin tehostaminen järkeistää maankäyttöä ja suojelee ympäristöä. Ympäristön viihtyisyydelle olisi parasta, jos autopysäköinti järjestettäisiin ensisijaisesti pysäköintitaloihin. Alueella kaiken pysäköinnin tulisi olla maksullista ja hinnoittelun tulee olla pysäköintitalojen käyttöä suosivaa.

Kuva 2: Alueen pysäköintitalojen rajapinnalta 07/2017–01/2018 kerätty raakadata esitettynä käyttöasteena kellonajan mukaan. Mittareissa lienee virhettä poistuvien autojen määrän suhteen: yökäyttöaste kasvaa pikkuhiljaa, jolloin päivätasokin nousee. Datan kerännyt ja visualisoinut Pasi Haapakorva.