Ajankohtaista

Olemme tutustuneet pysäköintinormiesitykseen sekä sen taustaselvitykseen.

Kehittyvissä kaupungeissa pyöräilyn merkitys kestävänä liikkumismuotona korostuu. Pidämmekin tervetulleena pyöräpysäköinnin normin laadintaa osana Oulun pysäköintinormin uudistamista. Riittävällä pyöräpaikkojen mitoituksella voidaan varmistaa, että rakentaminen tukee polkupyöräilyä vähän tilaa vievällä tavalla. Pysäköinnin mahdollistaminen ohjaa osaltaan kaupungin laajuisen liikennejärjestelmän kehitystä.

Autopaikkanormit ovat  jäänne sodan jälkeisestä maailmasta. Autoja oli Suomessa vähän, mutta muualla jo alkaneen autoistumisen nähtiin saapuvan Suomeenkin heti kun säännöstelystä päästään eroon. Normittaminen oli noissa oloissa aiheellista varautumista vääjäämättä edessä olevaan tilanteeseen. Nykytilanteessa autoistuminen on saavuttamassa kyllästymispisteen ja autojen määrän kääntyminen laskuunkin on mahdollista. Autopaikkojen vähimmäisvaatimuksille emme tämän päivän maailmassa näe täten tarvetta. Autopaikkojen minimimäärän sääntely pikemminkin uusintaa autoiluun perustuvaa yhdyskuntarakennetta ja elämäntapaa. Erityisesti kantakaupungissa olisi hyödyllistä kokeilla markkinaehtoista järjestelmää, joka mahdollistaisi yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon kasvattamisen. Tarve on ilmeinen, sillä myös asukasbarometrin mukaan kerrostaloasuminen keskustassa ja sen liepeillä on nousemassa yhä suositummaksi. Nykyisellään täydennysrakentaminen uhkaa jäädä autoilun pysäköintinormien jalkoihin.

Tarvitsemme esimerkiksi rohkeita rakennuttajia, jotka uskaltavat poiketa lukkiutuneista kaavoista ja rakennuttaa rakennuksia kokonaan ilman autopaikkoja. Lukuisissa YKR-ruuduissa Oulun keskustassa, sen reunavyöhykkeellä ja joissakin alakeskuksissa vuoden 2010 tiedon mukaan (Urban Zone -hanke) autottomat edustavat yli puolta kotitalouksista. Näille talouksille on tarjolla vain hyvin pieni määrä, usein ennen toista maailmansotaa ja autoistumista rakennettuja, rakennuksia, joissa toisten asukkaiden autopaikoista ei joudu maksamaan.

Yhdymme laaditun taustaselvityksen analyysiin polkupyöräpysäköinnin nykytilasta. Selvityksen perusteella olemme polkupyörien pysäköinnin suhteen nyt samassa tilanteessa kuin oltiin autojen suhteen 1950-luvulla autopaikkanormeja synnytettäessä. Pyöräpysäköinnin näköpiirissä oleva tarve on niin kaukana rakennusalan vallitsevista käytännöistä, että asemakaavanormi on polkupyörien osalta tarpeellinen. Tietoomme on tullut, että näyttävissäkin kerrostalorakennuskohteissa on viime vuosina jätetty pyörävarasto kokonaan rakentamatta.

Esitettyä polkupyöräpysäköinnin normia 1 pp / 30 k-m2 pidämme alimitoitettuna ja pienasuntovaltaisissa kerrostaloissa selvänä huononnuksena viimeaikaisten asemakaavojen 2 pp / asunto -vaatimukseen verrattuna. Tarpeellinen mitoitus pyöräpysäköinnille on syytä olla 1 pp / 20 k-m2. Autottomalle taloudelle yksi polkupyörä henkilöä kohden ei riitä. Joustava pyöräily vaatii usein eri pyörän kaupunkiajoon ja vapaa-ajan harrastuksiin. Monella on eri pyörä talvi- ja kesäkäyttöön. Nykyinen kaupan rakenne ja päivähoitotilanne edellyttää usein myös tavara- tai muun vastaavan pyörän hankkimista.

Polkupyöräpaikkojen mahdollisella ylimitoituksella ei ole vaaraa sellaisista virheinvestoinneista kuin on autopaikkojen suhteen Oulussakin tapahtunut. Pysäköity pyörä vaatii pienen tilan, ja pyörävarastoille löytyy tarpeen vaatiessa taloyhtiöissä varmasti helposti muuta käyttöä. Kaikkien pyöräpaikkojen tulee Oulun ilmastossa olla vähintäänkin katoksessa.

Pyöräpysäköintiä on syytä normittaa tarkemmin kuin autoille tarkoitettuja pysäköintipaikkoja. Erityisesti käytettävissä pyörätelineissä toiset ratkaisut ovat selkeästi toisia parempia ja perustellumpia. Tämän tulisi näkyä myös laadittavissa asemakaavoissa.

Pääsääntöisesti korkeatasoisessa pyöräpysäköintiratkaisussa tulee välttää telineitä, joissa pyörä pysäköidään renkaan varaan. Tällä hetkellä paljon käytettävien rengastelineiden suurimpia heikkouksia on, että ne voivat vääntää telineeseen sijoitetun pyörän vanteen piloille. Kaatuvat tai kaadetut pyörät vääntävät rengastelineessä vanteen. Osa pyöräilijöistä suosii silti rengastelineitä, joten niitäkin tulee varata tarjolle. Yleistyneiden maasto- ja läskipyörien renkaat ovat liian leveitä rengastelineisiin. Pyörien omistajat usein joutuvatkin kiinnittämään pyörän mihin satunnaiseen paikkaan saavat. Rengastelineet eivät tyypillisesti huomioi leveämpiä pyöriä kuten tavarapyöriä, jolloin tavarapyörät eivät mahdu muiden pyörien rinnalle telineeseen.

Pysäköintinormiesityksessä on oikein havaittu, että syy pyörien runkolukitukseen ulkona on se, että pyöriä on helppo varastaa ja varastetaan paljon. Pyöriä varastetaan kuitenkin myös lukituista varastoista, ja sisätiloissakin tulee varmistaa mahdollisuus runkolukita pyörä.

Pyöräilyyn ja säilytykseen liittyviä mittoja on käyty läpi esityksen sivulla 17. Pysäköintinormin tulee mitoittaa pyöräpysäköintiä annettuja esimerkkejä tarkemmin. Nyt ehdotuksessa pysäköintinormiksi kohdassa 1.7. runkolukittavuutta vaaditaan vain muilta kuin sisätilaan osoitettavilta pyöräpaikoilta. Pyörien pysäköintiin varattujen telineiden tulee olla pääosin runkolukittavia.

Normissa tulee huomioida lain mukainen pyörän suurin mahdollinen leveys. Kolmi- tai useampipyöräinen polkupyörä saa lain mukaan olla 125 cm leveä. Pyörien mittakuvissa onkin kerrottu tavarapyörien leveyden yltävän 1250mm:iin. Ulkovarastojen kulkuaukkojen ja ovien tulee olla vähintään 130 cm leveitä, jotta pyörän mahtuu kuljettamaan niistä läpi.

Normiluonnoksessa oleva 1 erikoispyöräpaikka alkavaa 1000 k-m² kohden on riittämätön tavarapyörien ja peräkärryjen yleistyessä. Peräkärryt ovat erittäin suosittuja ja yleisiä, täyttäen normissa varattavan tilan joissakin kohteissa jo nyt, mutta laatikkopyöriä voisi olla selvästi nykyistä enemmän, jos niille olisi varattu tilaa. Etenkin alueilla, joilla autottomat tai yksiautoiset perheet asuvat, tulisi erikoispyöräpaikkoja olla enemmän. Ehdotamme erikoispyöränormiin vyöhykemääriä siten, että ydinkeskustan, pysäköintinormin tiivistämisvyöhykkeen ja alakeskusten erikoispyöräpaikkojen mitoitus on vähintään 1 erikoispyöräpaikka alkavaa 500 k-m2:a kohti.

Autoille varatut pysäköintihallit soveltuvat hyvin myös pyörien pysäköintiin. Pysäköintihalleihin on suuret ovet, ajettavat luiskat ja käynti kadulta. Pyörä on päivittäin käytettävä esine, ja pyörän käyttöönoton on hyvä olla helppoa. Esitykseen pysäköintinormista tulee sisällyttää mahdollisuus järjestää pyöräpysäköinti rakenteellisen autopysäköinnin yhteyteen.

Esitystä varten taustaselvitys käy läpi pyöräpysäköinnin suuntaviivoja kelvollisesti. Pyöräpysäköinnin kehittämiseksi Oulussa vaadittaisiin kuitenkin erillistä tarkastelua pyöräparkkien sijoittamisesta, määrästä ja pyörätelineiden laadusta. Pyörätelineitä tuodaan kauppojen vierustoille paikkoihin, joissa pyöräilijä joutuu ajamaan pitkän matkan jalkakäytävää pysäköimään. Pyörätelineet pitää pyörätien puuttuessa sijoittaa ajoradan viereen.