Ajankohtaista

Julkaistu Kalevassa 23.3.2017.

Kaleva julkaisi 21.2.2017 Oulun keskustavisio 2040 -loppuraportista kirjoituksen, minkä keskeiseksi näkökulmaksi nostettiin keskustan pysäköintipaikkojen lisääminen. Näkökulman valinta on kyseenalainen, koska itse raportin painopiste on jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämisessä.

Mediassa sekä päättäjien ja yrittäjien keskuudessa käytävää keskustelua Oulun keskustan elinvoimaisuuden kehittämisestä tuntuu hallitsevan kaksi toisiinsa kytkeytyvää argumenttia: 1) keskustan hyvä saavutettavuus autolla lisää sen vetovoimaisuutta, 2) yritykset menestyvät taloudellisesti paremmin, jos keskustassa on sujuvaa autoilla ja pysäköidä. Päättäjien ja yrittäjien huoli on ymmärrettävää, mutta näillä argumenteilla ei kuitenkaan ole tieteellistä pohjaa ja ne on syytä kyseenalaistaa.

Sen sijaan pitää paikkansa, että yksityisautoilun ehdoilla toteutetut kaupunkirakenteet lisäävät autoilua. Yksityisautoilu keskustaan itse asiassa heikentää sen houkuttelevuutta, koska kadut ruuhkautuvat joka tapauksessa, tilaa jää vähemmän viheralueille ja ihmisten kohtaamisen mahdollistaville paikoille, ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunne heikkenee. Ihmisten elämänlaatua parantava ja vetovoimainen kaupunkiympäristö luodaan panostamalla aktiivisia liikkumismuotoja ‒ kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä ‒ tukeviin olosuhteisiin. Se tarkoittaa myös taloudellista elinvoimaisuutta.

Tapaustutkimukset mm. Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Australiasta osoittavat, että tämän kaltaiset olosuhteet tuottavat yrittäjille taloudellisesti huomattavasti enemmän kuin se, että asiakkaat saavat auton kätevästi parkkiin mahdollisimman lähelle yrityksen sisäänkäyntiä. Laadukas ympäristö lisää kävelijöiden määrää, mikä puolestaan johtaa korkeampiin asiakasmääriin, pidempiin vierailuaikoihin ja euromääräisesti suurempaan kulutukseen. Se tekee kaupungista houkuttelevamman investoinneille, nostaa kiinteistöjen arvoa ja lisää taloudellista elinvoimaisuutta eli parantaa yrittäjien toimintaedellytyksiä. Laadukkaat kävely- ja pyöräilyolosuhteet ovat täysin sidoksissa myös yrittäjien menestymiseen.

Vuonna 2015 laadittiin ansiokas Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittämissuunnitelma, joka tukee nyt julkaistua keskustavisiota. Päättäjiltä vaaditaan rohkeutta lähteä ennakkoluulottomasti toteuttamaan kyseisessä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä.

Oulun polkupyöräilijät ry on valinnut Oulun seudun vuoden 2016 pyöräilyteoksi Kempeleen Baanan rakentamisen. Marraskuussa 2016 avattu Baana on paikallisesti uusi ja rohkea pelinavaus pyöräilyn mahdollisuuksien ja hyötyjen tunnistamisessa. Pyöräliikenteeseen panostamisen on arvioitu tuovan kunnalle taloudellista hyötyä esimerkiksi positiivisten terveysvaikutusten kautta vähintään viisi miljoonaa euroa 30 vuoden aikana.

Suunnitelmaa oivasti tukeva Baana on nykyaikainen ja korkealaatuinen ratkaisu pyöräliikenteelle kunnassa, jossa kauppa ja toiminnot ovat keskittyneet selkeästi kahteen eri keskukseen. Sen lisäksi, että reitti palvelee hyvin paikallisia, on se selkeydessään ja turvallisuudessaan myös helppo ulkopaikkakuntalaiselle. Oupo kiittää Kempeleen kuntaa toteutuksesta ja toivoo yhtä laadukkaiden ratkaisujen lisääntyvän Oulun seudulla tulevaisuudessa.

Kempeleen kunnan kunnallistekniikkapäälikkö Eelis Rankka kiittää positiivisesta huomiosta, ja kommentoi Baanan rakentamista: “Kunnan yhtenä strategisena tavoitteena on turvallisen ja aktivoivan ympäristön rakentaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. Uuden laadukkaan pääpyörätien toivotaan lisäävän kuntalaisten liikkumista ja edistävän ympärivuotista pyöräilyä ja positiivista asennemaailmaa pyöräilyä kohtaan.”

Lisäksi Oulun polkupyöräilijät ry:n erityismaininnan positiivisena pyöräilytekona ansaitsevat Tuiran S-Marketin uudet pyörätelineet. Runkolukittavat telineet asennettiin kaupan pihalle alkuvuodesta 2016 pyöräilevien asiakkaiden pyynnöstä. Pyörätelineet kertovat hienolla tavalla palveluntarjoajan positiivisesta asenteesta sekä asiakaskunnan toiveita että pyöräilyä kohtaan. Yhtä laadukkaat pyörätelineet ovat Oulussa harvassa. Oulun polkupyöräilijöiden hallituksen puheenjohtaja Pasi Haapakorva kommentoikin telineitä: ”Vaikka työmatkani varrella on useita muitakin kauppoja, jopa helpommin saavutettavissa, poikkean mielelläni Tuiran S-marketiin, koska siellä saan pyöräni lukittua telineeseen. Se ei onnistu missään muualla.” Oupo toivoo vastaavien runkolukittavien putkikaaritelineiden lisääntyvän sekä liike- että asuinkiinteistöjen yhteydessä.

Lisätietoja:

Kempeleen baana:

Eelis Rankka, kunnallistekniikkapäällikkö, Kempeleen kunta:

eelis.rankka (at) kempele.fi, 050 463 6502

 

Tuiran S-marketin pyöräpysäköinti:

Heikki Salmela, Marketpäällikkö, Tuiran S-market

heikki.salmela (at) sok.fi, 044 788 6579,

Oulun polkupyöräilijät ry

Pasi Haapakorva, hallituksen puheenjohtaja, Oulun polkupyöräilijät ry:

pasi.haapakorva (at) oupo.fi, 041 435 6184

Oulun polkupyöräilijät ry teki muistutuksen Pohjoisen alikäytävän katusuunnitelmasta. Esillä ollut ratkaisu olisi kehittänyt autoilua, mutta pyöräilyn ja kävelyn olosuhteet olisivat pysyneet ennallaan – tai pyöräilyn osalta jopa huonontuneet, kun Kajaanintien ja Ratakadun risteyksen asfalttiluiskat olisi korvattu reunakivillä.

Ehdotimme, että Kajaanintiellä infraa kehitetään myös pyöräilyn ja kävelyn osalta.

Kaupungin vastauksen voi kokonaisuudessaan lukea täältä.

Pyöräilyn ja jalankulun erottelu

Pohjoinen alikäytävä on kaupungin vilkkaimpia pyöräreittejä. Oulun keskustan kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman liikennemallin mukaan alikäytävän keskimääräinen vuorokausiliikenne on yli 4000 pyöräilijää. Laskennallinen huipputunnin liikenne olisi näin noin 500 pyöräilijää. Pyöräily tulisi suunnitteluohjeen mukaan erottaa jalankulusta, kun pyöräliikenteen määrä on tunnissa 200 tai 300 kun jalankulkua on vähän.

Ehdotimme hautuumaan puoleisen yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leventämistä ja pyöräilyn erottamista jalankulusta. Mallina ehdotimme kehityssuunnitelman mukaista poikkileikkausta. Ote kaupungin vastauksesta (korostukset meidän):

Radan alitusta ja siltaratkaisua on tutkittu erittäin perusteellisesti. Kaikki käytettävissä oleva tila on käytetty hyödyksi niin, että saataisiin mahdollisimman avarat väylät. […] Katusuunnitelmassa esitetyn mukainen kevyen liikenteen väylän poikkileikkaus ei mahdollista väylän muuttamista poikkileikkausohjeiden mukaiseksi erotelluksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Kapeimmillaan väylä on sillan alla, siltapilareiden kohdalla, jossa väylän leveys on 4,3 m.

Kajaanintien pohjoisreunan kevyen liikenteen väylä on Oulun keskusta pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen-suunnitelmassa esitetty pyöräilyn pääreitiksi ja sen vuoksi pohjoiseen alikulkuun on hyvä toteuttaa eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä vaikka ohjemitoista joudutaan tinkimään. Samassa yhteydessä voidaan toteuttaa eroteltu väylä vähintään Pohjantieltä asti. Muutetaan katusuunnitelmaa niin, että alikulkuun toteutetaan pohjoisreunan väylälle eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä ajoratamaalauksin. Pohjoisreunalle sijoittuvan jalkakäytävän leveydeksi tulisi 2,0 m ja toiselle reunalle sijoittuvan pyörätien leveydeksi siltapilarien kohdalla 2,3 m ja muualla 2,5 m. Samalla käynnistetään suunnittelu alikulusta itään päin pidemmän yhtäjaksoisen pyörätien toteuttamiseksi.

Eroteltu väylä hieman liian kapeanakin sujuvoittanee pyöräilyä, kun tarve ohittaa jalankulkijoita poistuu.

Reunakivet

Kajaanintien ja Ratakadun risteyksessä ei ole aiemmin ollut yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän sekä ajoradan liittymissä reunakiviä. Ehdotimme, että niitä ei nytkään asennettaisi. Nyt ne kuitenkin asennetaan (korostus meidän):

Suojateiden kohdalle, ajoradan reunaan asennettavien reunakivien tarkoituksena on osoittaa ajoradan ja kevyen liikenteen alueen rajapinta niin, että heikkonäköinenkin havaitsee sen. Reunakivet asennetaan siten, että kiven etureunan korkeus on 0 ja takareunan korkeus 4 cm. Silloin ajoradan reuna havaitaan hyvin, eikä kiven ylittäminen aiheuta ongelmia.

Nollatason reunakivi ei tietysti ole hankalin mahdollinen, mutta ongelmattomaksi sitä ei voi kutsua. Neljän sentin nousu (19 senttimetrin matkalla) täräyttää kyllä pyörää ja pyöräilijää ja vie tarpeetta pyöräilijän huomiota reunakiven ylitykseen muun ympäristön huomioimisesta. Nyt jo asennetuista nollatason reunakivistä harvaa on miellyttävä ylittää.

Vaikuttaa siltä, että reunakivetöntä pyörätietä ei voida toteuttaa ilman pyöräilyn ja jalankulun erottelua. Reunakivi pitää asentaa jalankulkijoita varten.

Toteutettava nousu on jyrkkyydeltään noin 21 prosenttia, mutta Helsingin esimerkki osoittaa, että reunakivi voidaan toteuttaa myös loivempana:

Olemme jatkaneet keskustelua reunakivistä Oulun kaupungin kanssa.

Bussipysäkki

Kajaanintien nykyisessä toteutuksessa pyörätie jää bussipysäkin ja ajoradan väliin. jolloin pysäkin odotustila on ainakin osittain pyörätien päällä. Suunnitteluohjeen mukainen ratkaisu olisi linjata pyörätie bussipysäkin takaa, jota myös ehdotimme. Kaupungin vastaus:

Pyöräteiden linjaaminen linja-autopysäkkien odotustilan ja katosten takaa on hyvä ratkaisu, mutta tässä kohteessa se ei ole mahdollista katualueen kapeuden vuoksi.

Toivottavasti pyöräilyn ja jalankulun erottelu helpottaa tilannetta.

Yhteenveto

Pyöräilyn ja jalankulun erottelu on iso muutos alkuperäiseen suunnitelmaan. Tämä on hyvä avaus pyöräilyn erotteluun jalankulusta Oulussa. Meillä erottelua on tehty aivan liian vähän, vaikka pyöräilyä on meillä enemmän kuin missään muualla Suomessa.

Oulun kaupungin reunakiviratkaisuun emme tyydy, vaan jatkamme aktiivisesti asiasta keskustelua.