Raportti: Suomi pyöräilee -tietoisku 7.3.2014

13017378514_5d7fd8160f_b

Oulun polkupyöräilijät  ry oli läsnä Suomi pyöräilee -tietoiskussa yhden hallituksen jäsenen voimin. Tilaisuudessa julkistettiin vuoden pyöräilykunta – onnittelut Joensuuhun!

Oulussa osataan, mutta ei olla innostuneita?

Tietoiskun ohjelma sisälsi tietysti muutakin kuin voittajan julkaisun. Reiluun kahteen tuntiin mahtui kuusi esiintyjää, joiden mielenkiintoiset aiheet vaihtelivat pyöräilyn ja kuluttajuuden suhteesta sekä talvikunnossapidosta pyörällä maanosan halki matkustamiseen.

Kalle Vaismaa Tampereen teknillisen yliopiston alaisuudessa toimivasta liikenteen tutkimuskeskus Vernestä esitelmöi talvikunnossapidon parhaista käytännöistä. Oulukin oli esimerkeissä mukana, positiivisessa ja negatiivisessa valossa: Oulu loistaa pyöräväylillään, jotka sijoittuvat etäälle muista väylistä. Lunta ei näet tarvitse kuljettaa pois väylien varresta, tulipa sitä kuinka paljon tahansa. Lumen kuljettaminen on kallista, mutta meillä se mahtuu erillään kulkevien väylien laidoille. Muualla ollaan kuitenkin kekseliäämpiä. Vaismaan mukaan Oulu erottui joukosta, voisiko sanoa, leipiintyneisyyden vuoksi. Talvikunnossapitoa tehdään totutulla tavalla, eikä intoa uusien toimintatapojen kehittämiseen ole.

Kekseliäästä talvikunnossapidosta Vaismaa nosti esimerkiksi Ruotsin Linköpingin, missä muun muassa kokeillaan pyöräteiden lämmitettyä hiekoitusta. Oletettavasti lämmin hiekka sulattaa ja jäätyy polanteeseen kiinni, jolloin hiekote pysyy paikoillaan kitkaa parantaen. Erilaisia kokeiluja seurataan ja niiden tuloksien mukaan toimitaan. Kööpenhaminassa Tanskassa pyöräteiden kuntoa valvotaan ympäri vuorokauden kahden työntekijän voimin erityisestä valvomosta. Valvomolla on käytössään Tanskan ilmatieteen laitoksen ajantasainen säätieto, jonka perusteella kunnossapitotyöntekijät pyydetään liikkeelle jo ennen varsinaista säätapahtumaa.

Pyöräilijät ovat merkittävä kuluttajaryhmä

Miksi kulutuksen ja pyöräilyn suhdetta tulee pohtia? Kysytäänpä sittenkin, että kuinka kaupan alan toimijat voisivat palvella pyöräilijöitä paremmin?

Sara Lukkarisen (Motiva Oy) mukaan tutkimuksia pyöräilyn ja kulutuksen suhteesta ei ole juurikaan tehty, meilläpäin ei lainkaan. Muualla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että pyöräilijät kuluttavat yhtä paljon kuin autoilijat asioidessaan ruokakaupoissa. Erona autoilijoihin on käyntien tiheys: autolla ostetaan enemmän kerralla, pyöräilijät käyvät useammin. Vaikuttaisi siis siltä, että kaupanpitäjien tulisi ottaa pyöräilijät tosissaan.

Keinoja pyöräilijöiden kauppamatkojen lisäämiseksi on Lukkarisen mukaan useita. Pyörätelineiden laadussa on monilla parantamisen varaa, mutta myös ajo-ohjeiden ja opasteiden tulisi olla kunnossa. Entä ostoksien kuljetus? Maailmalta löytyy esimerkkejä kaupoista, jotka tarjoavat ostoksien kotiinkuljetusta tai peräkärryn lainaamista kuljettamista varten.

Pyöräilyn taloudellinen hyöty

Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen esitteli pyöräilyn taloudellisen hyödyn laskentaa. Tätä niin sanottua HEAT-laskentaa voidaan hyödyntää etenkin pyöräilyn edistämisen perustelussa. Raha puhuu. Säästöä syntyy ennen kaikkea arkiliikunnan vaikutuksista kansanterveyteen.

Tilaisuudessa esiteltiin myös taitosta tuoreeltaan saatu ohje taloyhtiön tiloihin hylättyjen pyörien käsittelystä, josta kirjoitimme jo.

Lisätietoa: Suomi pyöräilee -hanke

Mielipide Uuden Oulun yleiskaavan kaavaluonnoksesta

kevyenliik

Kuvassa otos yleiskaavaluonnoksesta, jossa on mustalla täpläviivalla merkitty keskustaan tulevat pyöräilyn pääreitit. Ne eivät kohtaa toisiaan keskustassa, eli pyörällä ei pääreittiä pitkin pääse kulkemaan keskustan läpi. Tämä on yksi huomautuksemme kohdista. Alla muutkin kohdat kokonaisuudessaan:

  • Yleisesti voi todeta, että pyöräilyn pääreitit tulisi olla mahdollisimman jouhevia, välttäen turhia mutkia ja hidastavia risteyksiä. Esimerkiksi pitkän matkan pääreitti Keskustasta Kaakkurin kautta Kempeleen suuntaan tekee hankalan koukkauksen Kaakkurin keskustan kautta, vaikka nykyistä pyörätietä pääsee jouhevasti Kaakkurin keskustan ohitse (Kuva 1). Pääreiteille, eli pyöräilyn valtateille liitytään asumis- ja palvelukeskuksista.

Kuvankaappaus 2014-3-19 kello 21.23.48.pngKuva 1: www.oulunliikenne.fi

  • Kevyen liikenteen kehätieksi suunniteltu reitti katkeaa ikävästi Lämsänjärvelle. Lämsänjärvi-Oritkarin satama väliltä puuttuu yhtenäinen selkeä pyöräilyreitti.

  • Oulunsalo-Maikkula-reitin suoristaminen Kaakkurin kohdalla, tällä hetkellä reitti on erittäin mutkainen ja hankala löytää. Kaakkurin kohdalla reitillä on useita risteyksiä jotka eksyttävät helposti pyöräilijät väärälle reitille. Visuaalinen ohjaavuus, selkeät opasteet kasvukeskuksiin. Kasvukeskusten väliset pääreitit pitäisi merkitä maastoon selkeästi.

  • Oulu-Kempeleen pääreitti tie 847 pitkin. Kaavaan suunniteltu reitti ei palvele Kempeleen suunnan kevyttä liikennettä. Reitti tekee turhan mutkan Oulunsalon suuntaan. Toisaalta on hyvä että reittejä viedään pois vilkkaasti liikennöityjen valtateiden viereltä viihtyisämmille alueille, mutta reitin pituus ei saisi kasvaa.

  • Vaalantien pääreitti kuusamontielle asti turha, reitti voisi suunnata kaupunkia kohti Erkkolansillan kautta, tai tulevaa poikkimaantien siltaa pitkin.

  • Pääreitit eivät kohtaa keskustassa, missä keskustan pääreitit?  Pääreitit tulevat hyvin keskustan läheisyyteen. Pääreitit eivät kohtaa toisiaan, näin ollen sujuva pyöräliikenne keskustan läpi ei ole mahdollista. Esitämme keskustan pääreitiksi Hallitus-Uusikatu-Saaristonkatu-Torikatu neliötä joka kokoaisi kaikki pääreitit yhdeksi kokonaisuudeksi.

  • Ruskontien ylitys Taka-Laanilassa. Kemiran suunnasta tullessa pyörätie tekee 90- asteen mutkan alamäkeen. Tulevaisuudessa reitin voisi vetää suoraan Ruskontien yli kehittäen nopeaa väylää moottoritien vierustaa pitkin.

  • Hiukkavaaran asuma-alueen suunnittelu näyttää heikolta. Pyöräilyn pääreittejä ei juurikaan ole palvelemassa asukkaita. Suuret liikekeskittymät pientaloalueella eivät edistä pyöräilyä. Palvelukeskuksen lähialueet pitäisi rakentaa tiiviimmin suosien kerrostaloja, tai luhti- ja rivitaloja.

  • Toivomme kaupungin jatkossa suunnittelevan suorempia pääreittejä. Kaupungin läpi olisi hyvä saada nopeita useampia asuinalueita palveleva pääreitti, jotka seuraisivat mahdollisesti junaratoja tai pohjantietä.

  • Kiitos kemintien bulevardista, lisää viihtyisyyttä alueella ja rauhoittaa liikennettä. Kaarnatieltä Välivainiolle kulkeva läpikulkuliikenne olisi hyvä katkaista bulevardin rakentamisen yhteydessä.

  • Selosteessa on esitelty kävely ja pyöräily yhtenä kokonaisuutena, tulevaisuudessa kävely ja pyöräily pitäisi erottaa toisistaan. Kävely ja pyöräily ovat erilaisia liikennemuotoja keskenään, vaatien erilaisen tilatarpeen. Kiitos pyöräilyn pääreittien esittelystä yleiskaavassa.

Oulussa 20.3.2014

Markku Eilola-Jokivirta
Puheenjohtaja
Oulun polkupyöräilijät ry

Oupon hallituksen kokous 26.03.2014

OUPO ry:n hallitus kokoustaa 26.03.2014 klo 16 Raatin uimahallin kahviossa. Hallituksen kokoukset ovat jäsenistölle avoimia, joten tervetuloa mukaan, jos on vaikka jotain mielenpäällä, tai muuten vain haluttaa jutella Oulun pyöräilystä.

Asialista tarkentuu, käsiteltävänä mm. logokisa ja pyörälyreittien RT-korttien kommentointi.

Pyöräily vahinkotilastoissa

Julkaisun kansi.

Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan tutkijalautakuntien vuosiraportti vuoden 2012 kuolemaan johtaneista tieliikennetapaturmista lienee kiinnostavaa luettavaa pyöräilijöillekin.

Pyöräilijöitä menehtyi vuonna 2012 19, kaikki päivänvalossa. Heistä kukaan ei kuollut Oulussa tai edes Pohjois-Pohjanmaalla. Jokilaaksojen alueella kuoli yksi.

80% kuolemista tapahtui alueella, jossa nopeusrajoitus oli 50km/h tai korkeampi, 63% taajama-alueella. Kuusi 19:stä pyöräilijästä kuoli vaikka käyttikin kypärää. ”Kypärää käyttämällä heistä [muista 13:sta pyöräilijästä] neljä olisi eri todennäköisyyksillä voinut pelastua” [sic]. Vaarallisimmissa, korkean tilannenopeuden tapaturmissa, kypärän antama suoja on siis nähtävästi kohtuullisen vähäinen.

Kaikissa kevyenliikenteen tapaturmissa toinen osapuoli oli auto. Välillä julkisessa keskustelussa esille nostettavaa pelkokuvaa, pyöräilijän ja jalankulkijan välisestä tapaturmasta aiheutuneita uhreja, ei siis ollut yhtäkään.

Neljässä tapauksessa pyöräilijä oli omalla toiminnallaan, kokonaan ilman toista osapuolta, aiheuttanut  tapaturman (jalankulkijoilla ei vastaavia tapauksia ollut). Hiukan saivarrellen tästä voidaan vetää johtopäätös pyöräilijöiden olevan suurempi vaara itselleen, kuin millekään muulle liikenteelle.

Lähde.

Tutkimus kehottaa

Artikkelit:

13-vuotias tyttö kuoli jäätyään auton alle suojatiellä
Pyöräilijä kuoli jäätyään auton alle suojatiellä Hyvinkäällä
Rattijuopon alle jäänyt tyttö kuoli
Pyöräilijä kuoli Kuusaalla — risteyksessä kuolonkolari aiemminkin
Pyöräilijä kuoli onnettomuudessa Hyvinkäällä
Pyöräilijä kuoli junan alle Turussa
Pyöräilijä kuoli kolarissa Pieksämäellä